Olen eteenpäin katsova, asioihin perehtyvä, olennaiset asiat ja kokonaisuudet hahmottava, rohkea ja ratkaisuja hakeva päättäjä. Yhteiset asiat ja niiden hyvä hoitaminen ovat aina kiinnostaneet minua. Hallitsen kuntakokonaisuuden. Pitkä työkokemus johtavana viranhaltijana ja päättäjänä on tuonut minulle vankan osaamisen ja näkemyksen. Talousjohtajana, tiintarkastajana, terveyskeskuskuntayhtymän johtajana, kaupunginjohtajana ja luottamushenkilöpäättäjänä olen työskennellyt maakunnan yhteisten asioiden parissa 40 vuotta. Osallistuin vahvasti Siun sote kunatyhtymän rakentamiseen ja olin kuntayhtymävaltuuston 1. varapuheenjohtaja. Hallitsen sotekokonaisuuden. Tällä hetkellä olen aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen. Olen myös Kiteen kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen.
Asun omakotitalossa Kiteen keskustassa. Perheeseeni kuuluu puoliso, kolme tytärtä puolisoineen ja seitsemän lastenlasta, Perhe, koti ja kotona puuhailu merkitsevät minulle paljon. Luen monenlaista kirjallisuutta ja seuraan useita sanomalehtiä. Hoidan kuntoani lenkkeillen sekä metsäpalstoilla polttopuuhommissa puolison kanssa.
Aluevaltuusto päättää siitä, miten olemassa olevat resurssit käyetään maakunnan asukkaiden hyväksi. Hyvät pohjoiskarjalaiset, osaamiseni ja kokemukseni ovat käytettävissä!
Maakunnan asukkaiden palvelutarve kasvaa väestön ikääntyessä. Valtion rahoitus on tarpeeseen nähden riittämätön. Tilanne on vaativa, mutta tästä selvitään pitkäjänteisellä työllä uudistaen ja parantaen hoitoketjuja siten, että painopistettä ja resursseja siirretään ennaltaehkäiseviin ja perustason lähipalveluihin.
Hyvinvointialue on maakunnan suurin organisaatio. Sen menot ovat lähes miljardi euroa ja henkilöstöä 8000. Onnistunut, tuloksellinen johtaminen tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi on vaativaa. Johtajien yksi tärkeä tehtävä on sitouttaa koko henkilöstö. Henkilöstö on pidettävä aktiivisesti mukana.
Uunituoreet alueelliset sotepalvelujen järjestämissuunnitelmat on laitettava nopeasti käytäntöön.
Hyvinvointialueen rahoitus on riittämätön tarpeeseen nähden. Tämän vuoksi hyvinvointialueella on alijäämää 70 miljoonaa euroa. Se on katettava ensi vuoden loppuun mennessä. Suunnitelman mukaisessa tasainottamisohjelmassa on onnistuttava, jotta hyvinvointinalueemme välttyy arviointimenettelyltä. Onnistuessamme vältämme tämän ja säilymme itsenäisenä alueena ja voimme itse päättää palveluista.
Ikäihmisten hoiva- ja hoitopalvelujen järjestämisessä on paljonkin tehtävää. Palvelut on saatettava tarpeen mukaisiksi ja tarkoituksenmukaisiksi. Jonottaminen tarkoituksenmukaiseen palveluun on epäinhimillistä ja kallista.
Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa 10 000:lla vuoteen 2040. Tähän on varauduttava niin hoiva- ja hoitopaikkojen rakentamisessa kuin henkilöstön rekrytoinnissa. Omaishoito on aidosti nostettava sille kuuluvaan arvoon.