Jari Lauronen
Olen 64-vuotias tekniikan tohtori, jolla on pitkä ja laaja työkokemus sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Johtamiskokemusta minulla on noin 20-vuotta. Olen lisäksi ollut vienti- ja tuontitehtävissä, ulkomaanprojekteissa, tuotekehityksessä, opettanut niin peruskoulussa, lukiossa, ammattikorkeakoulussa kuin yliopistossakin, toiminut yliopistotasolla noin 8 vuotta niin tutkijana kuin professorinakin sekä toimiessani Joensuun Tiedepuisto Oy:n toimitusjohtajana ollut aktiivinen toimija Pohjois-Karjalan ja Joensuun aluekehittämistyössä. Olen tällä hetkellä Keskustan Pielisensuun paikallisyhdistyksen puheenjohtaja, kunnallisjärjestön ja piirin hallitusten jäsen, piirihallituksen työvaliokunnan jäsen, 25.2.2025 alkaen Joensuun kaupunginhallituksen jäsen sekä rakennus- ja ympäristölautakunnan jäsen. Lisäksi olen osallisuus- ja vetovoimalautakunnan varajäsen. Olen myös Palloliiton vaikuttajaryhmän Joensuun edustaja sekä Liikesivistysrahaston Pohjois-Karjalan aluetoimikunnan puheenjohtaja. Perheeseeni kuuluu aviopuolison lisäksi kaksi aikuista lasta ja kaksi pientä koiraa. Pääharrastukset; alueelliseen kilpailukykyyn liittyvä tutkimus, kuntosali, moottoripyöräily ja ulkoilu.
Vaaliteemat
Itsenäinen Siun sote
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen liittäminen jonkin toisen hyvinvointialueen kanssa loisi organisaation, jossa olisi työssä noin 20 000 henkilöä. Tällaisessa organisaatiossa;
• olisi entistä vaikeampi viedä tarvittavia muutosprosesseja läpi (iso laiva kääntyy hitaasti). Lisäksi itse yhdistyminen vaatisi suurimman osan johdon huomiosta ja sitäkin kautta hidastaisi kehittämistä.
• kustannukset vain kasvaisivat, kun johtajia tarvittaisiin lisää organisaation lisääntyvän monimutkaisuuden ja kasvaneen johtamiskerrosmäärän vuoksi. Koska hyvinvointialueet jo nyt tekevät vapaaehtoista yhteistyötä operatiivisessa toiminnassa, hankinnoissa ja kehittämisessä, ei säästöjä syntyisi näistäkään toiminnoista.
• päätöksenteko ja johtaminen karkaisi entistä kauemmaksi sekä ns. ruohonjuuritason työstä että alueellisista tarpeista.
Kehittämällä kohti tulevaisuutta
Hyvinvointialueiden toimintaa on välttämätöntä kehittää niin kustannusten osalta kuin tehokkuuden osalta. Jotta tämä onnistuisi, on hyödynnettävä uusimpia teknologioita, kehitettävä uusia toimintatapoja ja -malleja sekä tehtävä aktiivista yhteistyötä niin toisten hyvinvointialueiden, kuntien kuin muidenkin toimijoiden kanssa. Uudet toimintatavat ja -mallit edellyttävät myös uusimpien tutkimuksesta saatavien tietojen ja muualla sovelluttujen parhaiden toimintatapojen hyödyntämistä.
Alueellisesti kattava palvelutarjonta
Pohjois-Karjala on laaja maakunta, jossa yksittäisillä ihmisillä ja perheillä on oltava mahdollisuus perustaa elämänsä sinne, minne haluavat. Yksi keskeisistä tekijöistä, joka määrittää halukkuutta asua alueella, on sote-palveluiden saatavuus. Peruspalvelut tulee löytyä alueellisesti riittävän lähellä, jotta myös pienemmillä paikkakunnilla halutaan asua.
