2272

Marko Koskelo

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, Joensuu
Opiskelija, HHJ, 35

Opiskelen Itä-Suomen yliopistossa Joensuun kampuksella teologian maisteriksi pääaineenani uskontotiede. Minulla on ollut kymmeniä luottamustehtäviä erilaisissa organisaatioissa opintojeni aikana. Olen toiminut muun muassa vuodesta 2016 alkaen yhtäjaksoisesti niin Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan kuin Itä-Suomen yliopiston erilaisissa toimielimissä. Lisäksi olen toiminut muun muassa Opiskelija-Asunnot Oy Joensuu Ellin hallituksessa ja käräjäoikeuden lautamiehenä.

Minulta löytyy paljon kokemusta erilaisista työtehtävistä niin opetus- ja turvallisuusalalta kuin myös Suomen evankelisluterilaisesta kirkosta. Tulevaisuudessa tarkoitukseni on työskennellä Suomen Ev. Lut. kirkossa pappina ja mahdollisesti myös aineenopettajan sekä sosionomin työtehtävissä.

Joka tapauksessa minua on pidetty yleisesti avoimena ja keskustelevana ihmisenä, jonka kanssa on helppoa tulla toimeen. Perusfilosofiani elämässä on auttaa ihmisiä niillä kyvyillä ja taidoilla, mitä minulla on.

Vox populi, Vox Dei

Vaaliteemat

Hyvinvointialueen talous

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue on ensimmäisten toimintavuosien aikana joutunut säästämään ja keskittämään palvelujaan. Hyvinvointialueen on löydettävä uusia rahoitusinstrumentteja, jotta lakisääteisten palvelujen tuottaminen ei vaarantuisi. Tältä osin katson, että hyvinvointialueille tulisi antaa oikeus kerätä veroa, jotta lakisääteiset palvelut voidaan turvata. Hyvinvointialueiden tulee lähteä välittömästi selvittämään ja lobbaamaan asiaa Suomen eduskunnan sekä valtioneuvoston suuntaan.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen tulee kehittää paremmaksi yhteistyötään kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Erityisen tärkeää on osallistavan vaikuttamisen kehittäminen, jotta ihmiset pääsevät vaikuttamaan, mihin palveluihin ja toimijoihin hyvinvointialue kohdentaa taloudellisia resursseja. Samanaikaisesti hyvinvointialueelle tulisi perustaa asiakasraateja, joiden tavoitteena on ymmärtää syvällisesti asiakkaiden tarpeita ja käyttäjäkokemuksia palveluiden kehittämiseksi.

Omalääkäri-malli käyttöön

Pitkään erikoisterveydenhuollon palveluita käyttäneenä kuulovammaisena ajattelen, että omalääkäri-malli toisi vakautta hoidon laatuun. Olen huomannut, kuinka siitä on ollut hyötyä, että samat terveydenhuollon ammattilaiset ovat hoitaneet minua kuulooni liittyvissä asioissa. Jos tätä voitaisiin laajentaa myös osaksi perusterveydenhuoltoa, se voisi vähentää monenlaisia lieveilmiöitä (esim. potilaan kokemusasiantuntijuuden vähättely), joihin voi törmätä terveydenhuollon palveluiden puolella.