Sami Laitila
ENEMMÄN TEKOJA!
VÄHEMMÄN POLITIIKKAA JA TYHJIÄ PUHEITA!
Olen Joensuussa syntynyt 49-vuotias mies. Työskentelen (24. vuosi menossa) Joensuun lyseon lukion matematiikan ja fysiikan opettajana. Asun Liperin Käsämässä ja perheeseen kuuluvat vaimo ja kaksi aikuista poikaa.
Vaimoni on sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja joten olen huomannut sosiaali- ja terveysalalla tapahtuneet virheet ja alan heikkoudet hyvin läheltä viimeisen 23 vuoden aikana.
Ryhdyin aluevaaliehdokkaaksi koska emme saa tuhota yhteiskuntamme peruspilaria eli toimivia sosiaali- ja terveyspalveluja.
Olin viime aluevaltuustokaudella (2021-2025) aluehallituksen varajäsen. Lisäksi olin 2021-2025 Joensuun kaupunginvaltuutettu, osallisuus- ja vetovoimalautakunnan jäsen, Business Joensuun hallituksen puheenjohtaja ja maakuntavaltuuston jäsen.
Yhteistyöverkostoja olen luonut useiden työvuosien ja vaikuttamiskanavien kautta. Toimivan yhteistyön avulla yli puoluerajojen pystytään vaikuttamaan Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen päätöksiin.
Harrastan metsästystä, kalastusta ja metsätalousyrittäjänä toimimista. Elämääni on aina kuulutunut paljon tekemistä, koska liike pitää mielen positiivisena ja ajatuksen terävänä.
Vaaliteemat
Asiakas eli potilas on tärkein asia. Ihmistä ei saa unohtaa. Sotea on korjattava.
Organisaatioiden muutoksissa ja säästöpaineissa unohtuu usein asiakas eli potilas. Ei voida keskittyä vain rahaan. Jos raha ei riitä niin organisaatiota on pienennettävä ja byrokratian rattaita kevennettävä.
Päällekkäisiä tehtäviä karsittava ja keskityttävä perustehtävään eli laadukkaasiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Hyvinvointialueen on tehtävä yhteistyötä kuntien, kaupunkien ja sidosryhmien kanssa. Ennaltaehkäisevään toimintaan pitää rakentaa yhteistyömalli johon sitoutuvat kaikki osapuolet.
Työntekijöiden jaksaminen ja hyvinvointialue houkutteleva työnantaja.
Nyt tehdään paljon päällekkäisiä töitä. Usea ihminen tekee samaa asiaa omasta näkökulmasta. Sähköisten järjestelmien kehittäminen niin ettei turhia työvaiheita mene sähköisten järjestelmien orjana vaan aikaa jää asiakkaalle eli potilaalle.
Työntekijöiden määrä alkaa olla minimissä ja jäljellä olevien tekijöiden jaksaminen on koetuksella. Jos sosiaali- ja terveysala haluaa olla houkutteleva työnantaja on työolosuhteisiin ja työssäjaksamiseen kiinnitettävä enemmän huomiota. Lisää kasipareja niin sanottuun tekevään työhön. Hankkeita on mietittävä tarkkaan onko niillä todellista kehittävää arvoa.
Omalääkäri malli tai perhelääkäri malli ei ole uusi keksintö vaan se on ollut käytössä yli 10 vuotta sitten. Miksi tämä malli poistettiin kun se todettiin hyväksi ja toimivaksi jo 10 vuotta sitten?
Kehittämiseen kuuluu hyvien entisten ja uusien toimintatapojen yhdistäminen ja testaaminen. Jos joku on ollut hyvä toimintamalli niin miksi se halutaan korvata uudella vain uudistamisen vuoksi.
Oikeus hyvään hoitoon lähellä kotia. Hoitoon on päästävä nopeasti.
Liikkuvat hoitopalvelut ei voi olla sellaisia palveluja, joissa vain potilas eli asiakas liikkuu. Mummo- ja papparalliin on tultava loppu. Jokaisesta kunnasta on löydyttävä samat ja yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut.
Keskussairaalan säilyminen Joensuussa ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen olemassaolo ovat ehdottomasti seuraavien aluevaltuustokausien tärkeimpiä tehtäviä.
