2326

Jari Latvala

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, Oulu
lääkäri, 66

Olen syntynyt Etelä-Pohjanmaalla ja asunut Oulussa vuodesta 1978 lähtien. Minulla on puoliso, viisi aikuista lasta ja kuusi lastenlasta.
Koulutukseltani olen erikoislääkäri. Minulla on liikennelääketieteen ja ilmailulääketieteen sekä sotilaslääketieteen erityispätevyydet. Olen työskennellyt neljä vuosikymmentä lääkärinä lähinnä erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija-, kehittämis-, opetus- ja valvontatehtävissä. Viimeksi aluehallintoylilääkärinä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa ja johtavana asiantuntijana Liikenne- ja viestintävirastossa Traficomissa.
Olen toiminut aiemmin useissa kunnallisissa ja alueellisissa luottamustehtävissä noin 25 vuotta: Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymä 1991-1998, Oulun kaupunki 1997-2017 (kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, sosiaali- ja terveyslautakunta, energiakonsernin johtokunta, tarkastuslautakunta), Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiiri 1997-2000 (valtuusto) ja sairaanhoitopiiri 1997-2008 (valtuusto, hallitus).
Lisäksi olen ollut aktiivisesti mukana yhdistys- ja järjestötoiminnassa. Sotilasarvoltani olen lääkintäeverstiluutnantti.

Vaaliteemat

Perusterveydenhuoltoa tulee vahvistaa ja kehittää omalääkärimallin mukaisesti

Suomessa terveydenhuoltopalveluiden laatu on kansainvälisesti arvioituna erinomaista tasoa. Hoitoon pääsyssä ja hoidon jatkuvuudessa on sen sijaan edelleen isoja ongelmia, vaikka ratkaisuja on pyritty löytämään jo vuosien ajan. Toimiva perusterveydenhuolto on terveydenhuollon kivijalka. Sen avulla voimme varmistaa oikea-aikaisen ja kustannustehokkaan hoitoon pääsyn sekä hoidon jatkuvuuden. Eurooppalaisissa hyvinvointivaltioissa perusterveydenhuolto on pääsääntöisesti hoidettu omalääkärimallilla, mikä on osoittautunut toimivaksi ja kustannustehokkaaksi ratkaisuksi myös Suomessa.

Vanhuksille varmistettava kotona asumisen ja ympärivuorokautisen asumisen palvelut

Elämme aiempia sukupolvia pidempään ja terveempinä. Terveydentilan ja toimintakyvyn heikentyessä meistä jokainen haluaa elää kotonaan mahdollisimman pitkään. Kun emme enää pärjää kotona, tarvitsemme ympärivuorokautista hoivaa. On tärkeää, että varmistamme koko hyvinvointialueellamme laadukkaat ja riittävät kotona asumista tukevat palvelut, mutta myös ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan palvelut. Tällä hetkellä palvelujärjestelmämme ei pysty tätä turvaamaan, mikä aiheuttaa suurta huolta ja inhimillistä hätää.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin lisää resursseja

Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ja henkisen pahoinvoinnin lisääntymisen syyt ovat syvällä yhteiskunnassamme. Näihin emme voi merkittävästi vaikuttaa terveydenhuollon ja lääketieteen keinoin. Terveydenhuollossa meidän tulee kuitenkin vastata lisääntyneeseen palvelutarpeeseen. Tämä koskee myös erikoissairaanhoitoamme, jonka ehkä kriittisin kipupiste on lasten ja nuorten vakavien mielenterveyspalveluiden riittämätön resurssointi ja siihen liittyvä inhimillinen hätä.