Minna Keskitalo

Ennaltaehkäisevän työn kustannusvaikutusta on tutkittu terveyden- ja sosiaalihuollossa. Yleisesti ottaen tutkimustulokset viittaavat siihen, että ennaltaehkäisevät toimenpiteet voivat merkittävästi vähentää terveydenhuollon kustannuksia pitkällä aikavälillä. Sairauksien ehkäisy kuten rokotukset, terveelliset elämäntavat ja seulontatutkimukset, voivat vähentää sairauksien esiintyvyyttä. Ennaltaehkäisevät ohjelmat voivat johtaa potilaiden käyntien vähenemiseen terveydenhuollossa. Toimenpiteet voivat parantaa väestön yleistä terveyttä ja työkykyä, mikä voi vähentää sairauspoissaoloja ja parantaa tuottavuutta. Varhaiset investoinnit lasten terveyteen voivat johtaa vähemmän terveysongelmia aikuisuudessa, mikä vähentää hoitokustannuksia. Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy voi vähentää sekä terveydenhuollon kustannuksia että sosiaalihuollon tarpeita.

Työhyvinvointiin panostamalla henkilöstön hyvinvointi lisääntyy ja tätä kautta tuottavuus paranee. Hyvinvointi lisää työntekijöiden motivaatiota ja sitoutumista organisaatioon. Hyvinvoivat työntekijät sairastavat yleensä vähemmän, mikä vähentää sairauspoissaoloja ja säästää työnantaja kustannuksia. Organisaatio, joka panostaa työntekijöidensä hyvinvointiin, houkuttelee helpommin uusia osaajia ja parantaa työnantajamielikuvaa.
Hyvinvoivat työntekijät ovat yleensä tyytyväisempiä työpaikkaansa, mikä vähentää konflikteja ja parantaa vuorovaikutusta työyhteisössä. Pitkäjänteinen panostus henkilöstön hyvinvointiin edistää organisaation kestävää menestystä ja kilpailukykyä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että hyvinvoiva henkilöstö ei ainoastaan paranna organisaation tuloksia ja tehokkuutta, vaan myös luo myönteisen ja kannustavan työympäristön, jossa kaikki voivat menestyä.

Ikäihmisten toimintakyvyn parantaminen kotona arjessa on tärkeä aihe, joka liittyy heidän elämänlaatuunsa, itsenäisyyteensä ja hyvinvointiinsa. Kannustetaan ikäihmisiä liikkumaan päivittäin ja tarjotaan mahdollisuus kuntouttaviin toimenpiteisiin, jotka on räätälöity yksilön tarpeiden mukaan. Huomioidaan kodin esteettömyys ja apuvälineiden käyttö. Kannustetaan osallistumaan erilaisiin aktiviteetteihin, joissa voi tavata muita sekä hyödynnetään järjestötoimintaa. Vapaaehtoistyö tai harrastukset voivat olla hyviä keinoja ylläpitää mielen virkeyttä. Hyödynnetään digitaalisaatiota yhteyden pidossa ja etähoitopalveluissa.

Ikäihmisten toimintakyvyn parantaminen kotona vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka huomioi fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tarpeet. Yhteistyö perheen, ystävien ja ammattilaisten kanssa on keskeistä, jotta ikäihmiset voivat elää aktiivista ja itsenäistä elämää omassa kodissaan.