Mirja Kaartinen
Olen oululainen järjestöihiminen ja työskentelen nuorten parissa. Minulla on kolme tytärtä, joista kaksi on yläkoululaisia ja yksi tarhaikäinen. Arkea rytmittää lasten pesäpalloharrastus ja oma aktiivinen vapaaehtoisena toimiminen. Elelemme kerrostaloelämää Alppilassa, josta pääsee harrastamaan sujuvasti.
Olen kotoisin Siikalatvan Pulkkilasta, joten elämä toisenlaisessakin ympäristössä on tuttua. Maitotilan työt kotona ja Vihannissa kauppiaina toimineiden isovanhempien kanssa kertyneet opit ovat kantaneet pitkälle elämässä. Koulutukseltani olen sosionomi (YAMK). Opintoihin liittyvän opinnäytetyöni selvitti Oulun alueen järjestöjen työllisyyttä edistäviä hyviä käytäntöjä ja toi esille järjestöjen näkymiä tulevasta sekä tiedolla johtamisesta. Nuorena toimin parturi-kampaajayrittäjänä ja tästä on ollut hyvä ammentaa nykyisessä työssäni nuorten yrittäjien tukena.
Lataan akkujani joogaamalla, ulkoilemalla, lukemalla ja viettämällä aikaa ystävien kanssa esimerkiksi livemusiikin parissa. Lomailen marjastus,- ja sienestysaikaan ja niihinkin harrastuksiin meidän seutu tarjoaa upeat puitteet.
Vaaliteemat
Lähipalveluilla turvaa
Lähellä olevat julkiset perustason sosiaali- ja terveyspalvelut tuovat turvaa. Satsaamalla näihin vältämme kalliita erityistason palveluja. Lisäksi palveluiden oikea-aikaisuus on taloudellista. Esimerkiksi lastensuojelussa alkuvaiheen avun tarpeiden pienentäminen tai mitätöinti voi olla kohtalokasta.
Digipalveluiden tarjoaminen auttaa vain silloin, kun palveluita pystytään tai osataan käyttää. Emme voi olettaa, että kaikilta sujuu tai edes löytyy tarvittavat välineet diginä asioimiseen.
Ihminen keskiössä
Ihmisen tulee olla edelleen keskiössä sosiaali,- ja terveyspalveluissa. Selkeällä palveluohjauksella on paikkansa. Kohtaaminen ja läsnäolon voima ovat edelleen meille tärkeintä. Keinot, millä kohtaamisia varmistetaan esimerkiksi ikääntyneiden, kotona asuvien ikäihmisten tulee tarkastella.
Meidän nuorten keskuudessa erot hyvin ja huonosti voivien välillä vain kasvaa. Kuntien nuorisotyöhön tarvitaan uusia työkaluja ja tässä hyvinvointialue on isossa roolissa. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen yhdyspintalautakunnan hyvää työtä tulee jatkaa ja kehittää edelleen. Silloin kunnat, hyvinvointialue ja järjestöt ovat mukana nuorten hyvinvointia turvaamassa. Meidän pitää tehdä kaikkemme, jotta nuorilla säilyy usko hyvään tulevaisuuteen näinä aikoina.
Nuorten huumekuolemat lisääntyvät huolestuttavasti koko ajan myös Pohjois- Pohjanmaalla. Mielestäni ollaan tilanteessa, jossa käyttöhuoneet tulisi saada ainakin Ouluun, jotta asianmukainen hoitoonohjaus ja inhimillinen kohtaaminen saataisiin toteutetuksi.
Pohde on vetovoimainen työnantaja
Hyvinvointialueemme tarina on vasta alussa ja tarvitaankin työrauha tässä valtavassa muutoksessa. Tämän hetkinen strategia yltää vuoteen 2030 asti ja se antaa suunnan toiminnalle ja palvelujen kehittämiselle.
Henkilöstön hyvinvointi on yksi indikaattori muutoksen onnistumisessa. Tämän vuoksi Pohteen tulee olla työnantaja, joka pitää työntekijöistään huolta. Tämä vaatii erityisesti lähijohtamiselta paljon. Johtamiseen tulee saada koulutusta ja työyhteisöistä sellaisia, joihin on helppo tulla ja joissa on helppo toimia. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian työolobarometrin mukaan palkka on hyvinvointialueiden tärkein kehittämisen kohde. Hyvinvointialueilla työskentelevät sosiaalialan korkeakoulutetut kokevat voivansa vaikuttaa omaan työhönsä vähemmän kuin muilla työnantajilla. Näin palvelujen laatu kärsii ja säästöt jäävät syntymättä.
