Marjaana Pitkänen
Olen 59-vuotias pohjoissavolainen yrittäjä. Olen kotoisin Kuopion Riistavedeltä. Asumme mieheni kotitilalla Siilinjärvellä. Viljelemme mieheni kanssa meidän molempien kotitilojamme. Päätyöni on Agronomitoimisto Prokantrin yrittäjä. Teen neuvontaa maatalouden parissa ja edunvalvontaa ympäristöasioissa.
Olen koulutukseltani maa- ja metsätieteiden maisteri (agronomi) ja hallintotieteiden maisteri (ympäristöoikeuden erikoisjuristi).
Olen ollut onnekas, kun olen saanut olla mukana erilaisissa luottamustehtävissä kuten Siilinjärven Yrittäjien puheenjohtaja, MTK Siilinjärven puheenjohtaja, Siilinjärven kunnanhallituksen jäsen.
Nyt olen jäämässä pois Siilinjärven kunnanvaltuustosta. Se tarkoittaa sitä, että Pohjois-Savon maakuntahallituksen jäsenyyteni loppuu samalla. Olen PeeÄssän hallintoneuvoston jäsen ja Järvi-Suomen Osuuspankin hallintoneuvoston jäsen.
Päättyneellä ja historian ensimmäisellä aluevaltuustokaudella olen ollut aluevaltuutettu ja yleisten palveluiden lautakunnan jäsen. Kyseisen lautakunnan vastuulla ovat perus- ja erikoissairaanhoito, osastopalvelut ja työikäisten sosiaalipalvelut. Aikamoinen näköalapaikka! Lisäksi olen ollut Pohjois-Savon Monetra Oy:n hallituksen jäsen.
Tykkään kuunnella äänikirjoja ja rapsutella paria hevostani. Haaveilen kukoistavasta ja runsaasta puutarhasta.
Vaaliteemat
Palvelut saatavilla ja saavutettavissa
Palvelujen luonne ratkaisee kuinka pitkän matkan päässä ne voivat olla. Lähipalvelut on oltava jokaista lähelle ja sinne on päästävä kulkemaan muutenkin kuin taksilla. On tärkeätä huomioida joukkoliikenteen olemassaolo tai sen puuttuminen, kun mietitään lähipalveluiden sijaintia. Kun taas puhutaan harvoin tarvittavasta erikoissairaanhoidosta, silloin etäisyyttä tärkeämpää on avun saannin oikea aikaisuus. Lähipalvelu on palvelua vasta sitten, kun saa yhteyden henkilökuntaan ja tarvittaessa vastaanottoajan.
Vanhusten palveluasumisessa voidaan hyväksyä ainoastaan tilanne, että asuinpaikka löytyy kotikunnasta tai läheltä sukulaisia ja ystäviä.
Digitaalisuus on hyvä renki, mutta huono isäntä
Digitaalisuus hyvinvointialueilla on tärkeä osa sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä. Hyvinvointialueet hyödyntävät digitaalisia ratkaisuja parantaakseen palvelujen saavutettavuutta, tehokkuutta ja yhdenvertaisuutta.
Osa digitaalisuuden lisääntymisestä näkyy asiakkaille uusina palvelumuotoina kuten etävastaanottoina. Osa uudistuksista tehostaa työntekijöiden toimintaa ja vähentää päällekkäistä työtä. Asiakkaan ei pidä kuitenkaan pelätä digitaalisuuden lisääntymistä, koska aina on oltava rinnalla myös henkilökohtainen palvelu.
Pohjois-Savon hyvinvointi, elinvoimaisuus ja huoltovarmuus kulkevat käsi kädessä
Hyvinvointialueen on kannettava oma vastuunsa Pohjois-Savon elinvoimaisuudesta. Kunnat tarvitsevat perus- ja pelastuspalvelut lähelleen, jotta alue on kiinnostava yrityksille työnantajana ja asukkaille kotikuntana. Elinvoimaisuus luo kunnille tulevaisuuden toimintaedellytykset. Hyvinvointialueen on toimittava yhteistyösää pohjoissavolaisten yritysten kanssa.
Huoltovarmuuden kannalta on erittäin tärkeätä, että yhteistyö julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa on sujuvaa.
