Päivi Mäkelä
Olen Päivi Mäkelä, raumalainen apteekkari. Poliittisesti olen vielä melko noviisi, lähdin mukaan toimintaan ensimmäisten aluevaalien alla. Olen koko työurani työskennellyt satakuntalaisten lääkehuollon parissa, aluksi palkansaajana ja vuodesta 2018 lähtien apteekki-yrittäjänä. Vuodet 2018-2023 toimin Nakkilan apteekkarina, joten pienen paikkakunnan terveyspalveluiden ongelmat ovat hyvinkin tuttuja. Syksyllä 2023 aloitin työt kotikaupungissani, Rauman Ensimmäisessä Apteekissa.
Koulutukseltani olen proviisori Helsingin Yliopistosta viime vuosituhannelta, ja muita yrittäjyyttä ammatillisesti tukevia tutkintoja minulta löytyy merkonomi, Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto ja erikoisproviisori.
Järjestötoiminnassa olen mukana seuraavissa: Satakunnan sote-apteekkarityöryhmä (puheenjohtaja), Turun apteekkariyhdistys (rahastonhoitaja), Rauman Keskustan Kunnallisjärjestö (sihteeri) ja Satakunnan Yrittäjien sotetyöryhmä (jäsen). Lisäksi olen jäsenenä Opetushallituksen Terveysalan työelämätoimikunnassa työnantajapuolen edustajana.
"Yksityishenkilönä" olen Rauman Unajan kylässä asuva neljän lapsen äiti. Puolet lapsukaisistani on aikuisia miehiä, mutta kotoa löytyy vielä ala-asteikäinen ja ammattikoululainen. Työn ja perhe-elämän yhdistelmä lisättynä antoisalla järjestötoiminnalla ei juurikaan jätä aikaa harrastuksille, mutta hyötykasvien viljely ja puuhastelu metsänhoidon parissa tuovat vastapainoa PK-yrittäjän arkeen.
Vaaliteemat
Toimiva hoitoketju ei ala eikä pääty sairaalan ulko-ovelle
Sote-uudistuksen haastaviin tavoitteisiin on nyt hyvinvointialueiden järjestäydyttyä alettu pyrkimään toiminnan sisältöä kehittämällä. Hoito- ja palveluketjuja määritellään ja muodostetaan kovaa vauhtia. Tämä kehitystyö tuntuu olevan kovin erikoissairaanhoitokeskeistä. Mielestäni pitäisi kiinnittää huomiota myös hoitoketjujen alkuun, eli siihen pääseekö yhdellä yhteydenotolla oikea-aikaisesti hoitoon, ja sairaalasta kotiutumisen jälkeiseen aikaan. Tietääkö asiakas, mihin ottaa jatkossa yhteyttä, kuka vastaa jatkohoidosta, mitä asiakas voi itse tehdä terveydentilansa eteen ja mitkä ovat ylipäätään seuraavat askeleet. Lisäksi mielestäni luonnollisestikin pitäisi ottaa huomioon ja kirjata hoito- ja palveluketjuihin näkyviin lääkehoidon rooli.
Panostus ennaltaehkäiseviin palveluihin tuo säästöjä myöhemmin
Äärimmäisen tiukassa rahoitustilanteessa hyvinvointialue on keskittynyt akuutteihin, lakisääteisiin palveluihin. Ennaltaehkäisevien palvelujen alasajo aiheuttaa kuitenkin lisääntyviä kustannuksia ja raskaampien palveluiden tarvetta lähivuosina. Esimerkiksi lastensuojelussa säästöt kevyemmissä, perheiden pärjäämistä tukevissa palveluissa kostautuvat myöhemmin kalliina huostaanottoina. Samoin perusterveydenhuollon palveluiden huono saavutettavuus aiheuttaa ongelmien pitkittymisen ja mutkistumisen, johtaen usein erikoissairaanhoidon tarpeeseen. Ensimmäinen mahdollisuus lääkärikontaktiin ei voi olla keskussairaalan päivystykseen meneminen.
Lähipalveluita tarpeiden mukaan
Etäpalvelut eivät pelkästään riitä tai sovellu kaikille asiakkaille eikä kaikkiin terveyshaasteisiin. Liikkuvien palveluiden kehittäminen on hyvä asia, mutta niidenkin vaikuttavuutta pitäisi pystyä mittaamaan ja arvioimaan. Lähipalveluiden turvaamisessa pitää kartoittaa mahdollisuudet yhteistyöhön alueen yritysten ja yhteisöjen kanssa.
