2305

Heikki Manninen

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, Kerava
YTM, eläkeläinen, 75

Olen Heikki Manninen, asun Keravalla mutta kotoisin olen Keski-Suomesta, Konnevedeltä. Olen eläkeukko, jonka muistissa ja kokemusvarastossa on kaikuja sosiaalityöstä, toimittamisesta ja opettamisesta. Peruskoulutuksen näihin töihin sain Tampereen yliopistossa.
Toimin Eläkeliitossa, kohta tulee täyteen kahdeksan vuotta toimintaa Keravan vanhusneuvostossa, ja lisäksi harrastan sukututkimusta. Minulla on näppituntuma sosiaalipuolen asioihin – ja paras poliittinen menetelmä on yhteistyö, myös yli puoluerajojen.

Vaaliteemat

Hyvinvointialue ja ihmisten hyvinvointi

Kerava on suuri pieni kaupunki, johon tullaan ja josta myös lähdetään. Harva on Keravalla syntynyt, mutta moni jää tänne asumaan vanhana ja myös haudataan tänne. Sijainti on suosinut Keravaa pääradan rakentamisesta lähtien, mutta äskettäinen hyvinvointialue -ratkaisu; liittyminen Vantaan kanssa samaan alueeseen, oli ”haastava” ratkaisu.
Omassa vaaliohjelmassani on kolme tärkeää asiaa: ihmisten hyvinvointi, hyvinvointialue ja Kerava.
Suomen väestörakenne on mennyt isosti vinoon kahdesti: viime sodissa ja Ruotsiin kohdistuneessa muuttoaallossa 1960-70 -luvulla. Nyt niiden aiheuttama vahinko on korjattava. Se tapahtuu parhaiten ottamalla tänne muiden maiden ihmisiä asumaan ja elämään, sekä auttamalla heitä sopeutumaan omalaatuiseen maahamme.

Vantaa-Keravasta mallialue

Hyvinvointialueet olivat hyvä, mutta ei riittävä ratkaisu niihin väestö- ja talouspaineisiin, mitä Suomen kehittyminen vaati. Ratkaisu oli kuitenkin välttämätön, ja siitä on kehitettävissä toimivia ratkaisuja; erilaisia ratkaisuja eri osiin maata. Sopiva kehittämisen kenttä on Vantaan – Keravan hyvinvointialue, jossa esim. kaksi polttavinta väestöllistä ongelmaa; maahanmuutto ja kantaväestön ikääntyminen, ovat jokapäiväisiä haasteita.
Kerava on pieni, suuri ja vihreä kaupunki. Keravan kehittäminen ja rakentaminen vaatii hyvää suunnittelua ja herkkää päätöksentekoa. Vaarana on rakentaa Keravasta radanvarsi -slummi, ja tuoda tänne sellaisia ongelmia, joista on riittävästi esimerkkejä vaikkapa naapurimaastamme.

Yhteistyö on voimaa

Hyvinvointialue mahdollistaa parhaiden puolten ottamisen kahdesta: ison kaupungin resursseista ja pienen kaupungin keksinnöistä. Myös yhteistyö virallisen ja epävirallisen (eli esim. yhdistysten) kesken voi tuottaa hyvää. Kaikkea ei ole vielä keksitty eikä kokeiltu, mutta tulevalla vaalikaudella tarjoutuu uusi mahdollisuus.