Anu Luonnonhelmi
Olen 51 -vuotias ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ammattilainen. Lukion jälkeen opiskelin lähihoitajaksi ’96, terveydenhoitajaksi (AMK) ’03 sekä sairaanhoitajaksi (AMK) ’03. Terveydenhoitaja (YAMK) tutkinnon suoritin sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelmassa. Master’s tutkimusaiheenani oli työyhteisöjen kehittämistarpeet erikoissairaanhoidossa (TOWARDS AN EFFECIENT WORKING COMMUNITY – a survey of development needs in special nursing ’10). Olen saanut mahdollisuuden syventää osaamistani myös ratkaisukeskeisen lyhytterapeutin opinnoin.
Työkokemusta olen kartuttanut vauvasta vaariin avoterveydenhuollossa sekä sairaalamaailmassa. Olen toiminut myös lastensuojelussa niin sijaisvanhemman kuin jälkihuollon ohjaajan roolissa. Lähiesimieskokemusta olen kartuttanut sisätautiosaston apulaisosastonhoitajana, kehitysvammaisten asumisyksikön esimiehenä sekä neurologisen osaston osastonhoitajana yhteensä toistakymmentä vuotta. 24/7 esimiesroolissa päivystämisestä luopumisen myötä olen löytänyt nykyisen tehtäväni työttömien ”työterveyshoitajana”.
VAPAA-AIKA:
Siviilielämän puolella olen nuoren yrittäjänaisen ylpeä äiti, uusiosinkku ja ikääntyvän äitini esikoistytär.
Liikkuminen on nykyiselle istumatyöläiselle elinehto. Kanttarellikoiraksi opetteleva kaverini huolehtii säännöllisestä liikkumisestani minulle erityisen rakkaissa saaristomaisemissa. Muina liikuntaharrasteinani ovat mm. avantouinti, lavatanssit ja burleski. Kuuntelen monipuolisesti musiikkia sekä podcasteja ja äänikirjoja. Pidän myös laulamisesta.
Politiikkaan minut on innostanut mukaan halu viljellä ympärilleni hyvää. Ukrainan sodan myötä avasin kotini ovet myös Suomen ulkopuolelta turvaa tarvitseville. Teen vapaaehtoistyötä ensiapuvastaavana niin Operaatio Ruokakassin kuin Qvidja Events –tapahtumissa. Toimin rinnallakulkijana vertaistoiminnassa niin päihdeongelmaisten läheisenä, ihotautipotilaana kuin yksin elävänäkin.
Vaaliteemat
Palvelut on turvattava elin- ja vetovoiman vahvistamiseksi.
Koko hyvinvointialueen pitäminen elinvoimaisena tarvitsee peruspalveluiden löytymistä läheltä ihan jokaiselle. Metsä- ja meritaipaleet eivät saa muodostua kohtuuttomiksi avun äärelle pääsemiseksi. Neuvolapalvelut läpi elinkaaren varmistavat myös muiden palvelujen tarjontaa alueen kunnissa,.
Omahoitaja/ -lääkärijärjestelmä sekä digitalisaaton hyödyntäminen tekee hoitokäynneistä sekä hoidon seurannasta mielekästä, Työhön sitoutumista etäälläkin olevaan työpisteeseen edistää tietoisuus siitä, että kollegiaalinen tuki on käden ulottuvilla eikä osaaja putoa alansa kehityksen kelkasta vaikka ei yliopistollisessa ympäristössä työskentelisikään.
Yksin eläminen ei saa huonontaa yksilön asemaa.
Miten vuosi alkoi? Lääkkeiden omavastuut taas maksettavina? Terveyskeskuksen vuosimaksut taas katettavina? Harrastatko? Kuulutko yhdistyksiin? Monestako tuli vuosimaksu maksettavaksi heti tammikuussa? Heti sen rahaa syövän joulukuun jälkeen kukkaro on vuoden vaihtuessa kovilla. Erityisesti yksin eläjillä. Miten ja mihin rahat riittää...? Pelottaako yksin vanheneminen tästäkin syystä? Näin ei saa olla.
Hyvinvointialue voi turvata asukkaidensa hyvinvointia niinkin pienin teoin kuin antamalla asiakkaalle mahdollisuudella vaikuttaa laskutusten eräpäiviin. Hyvinvointialueen tulee edistää yhteisöllisyyttä mm. tilojensa avoimemmalla hyödyntämisellä yhdistysten ja yleishyödyllisen toiminnan edistämiseksi.
Ennaltaehkäisy edelle niin terveydenhoidossa kuin hyvintekijöiden työssäjaksamisessa.
Ennaltaehkäisy on aina mielekkäämpää ja edullisempaa kuin se, että odotellaan jotain tapahtuvaksi.
Mielenterveyden edistämiseen tulee panostaa kaikissa neuvolapalveluissa sekä koulumaailmassa. Lyhytterapiaa tulee olla saatavilla matalalla kynnyksellä siellä missä ihmiset liikkuvat.
Paljon on puhetta sote-tekijöiden työhyvinvoinnista. Keskustelu pyörii kauniiden, hoitohenkilöstöä syyllistävien ja jopa loukkaavien sanojen - kuten "kutsumusammatti" ja uhrautuvuus - ympärillä. Asiantuntijat ovat palkkansa ansainneet. Henkilöstöllä on kyllä tiedossa on myös tiukka taloustilanne ja se, ettei lähivuosina olla pääsemässä Norjan eikä Ruotsinkaan palkkatasoon. Jotta VarHa voi jatkossakin olla ylpeä omaamistaan ammattilaisista, työn veto- ja pitovoimaan on panostettava henkilöstöeduin. Yhtenä voisi olla mm. yksilöllisemmin elämäntilanteen huomioivat työajat, joita voisi olla useita erilaisia (mm. vuosityöaika).
