Henkilöstö- ja kehittämislautakunta (E-P:n hyvinvointialue)

Henkilöstö- ja kehittämislautakunnan tehtäviin kuuluu mm. vastata osaltaan hyvinvointialueen palvelujen poikkihallinnollisesta yhteentoimivuudesta ja sujuvien palveluketjujen ja muiden uusien palvelumuotojen kehittämisestä ja tehdä niitä koskevia esityksiä aluehallitukselle. Lautakunnan tärkeänä tehtävänä on seurata hyvinvointialueen henkilöstöpolitiikan ja työhyvinvoinnin toteutumista.

Sari Palmu toimii henkilöstö- ja kehittämislautakunnan puheenjohtajana. Tärkeimpiä asioita lautakunnan työssä ovat hänen mukaansa henkilöstön riittävyys, henkilöstön pitovoima ja vetovoima sekä henkilöstön työhyvinvointi.

-Haluamme olla kiinnostava ja haluttu työnantaja. Suurin haaste on se, miten meillä riittää henkilöstö. Hoitoalan palkkauskiista ja pakkolaki ovat vaikuttaneet alaan negatiivisesti. Hyvinvointialueet myös kilpailevat keskenään työntekijöistä.  On tärkeää taata hyvä ja avoin keskusteluilmapiiri johdon ja työntekijöiden välillä, kertoo Palmu.

-Lautakuntatyöskentely tähän asti on ollut hyvin paljon sitä, että olemme saaneet ajankohtaiskatsauksia ja olemme perehtyneet eri osa-alueisiin kuten esimerkiksi henkilöstön riittävyyteen ja saatavuuteen, pito- ja vetovoimaan ja työhyvinvointiin. Kenttä on todella laaja. Yhä enemmän on alkanut olla henkilöstön arkeen vaikuttavia asioita, lisää Palmu.

Aluevaltuutettu Mervi Kujanpää-Mannila kertoo, että tärkeintä henkilöstö- ja kehittämislautakunnan työssä on henkilökunnasta huolehtiminen. – Oikeudenmukaisuus, työhyvinvointi ja yleensäkin hyvät tasapuoliset työolot kaikille. Haluamme kehittää toimintaa siihen suuntaan, että alueen palvelut voidaan säilyttää uusia toimintamalleja käyttäen, mainitsee Kujanpää-Mannila.

Lautakunnassa on aina työntekijöiden edustaja paikalla. Moni työntekijä on myös ottanut Sari Palmuun suoraan yhteyttä ja Palmu on saanut viedä asioita eteenpäin lautakuntaan.

Joka kokouksessa on Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen tilannekatsaus.

– Meillä on ollut käsittelyssä hyvinvointialueen palvelusuhdeasioiden käsikirja, jossa on esimerkiksi palkkaukseen liittyviä asioita. Lisäksi on käsitelty mm. hoitotyön kehittämistä ja erilaisia hankkeita, kuten tulevaisuuden sote-keskusta, Etelä-Pohjanmaan Sairaala 2040 -hanketta ja Suomen kestävän kasvun hanketta.

Aluevaltuutettu Silja Hiironniemi mainitsee yhdeksi tärkeäksi saavutukseksi mm. henkilöstöstrategian laadinnan:

– Lautakunta on käsitellyt laajasti aluehallinnon toiminnan alkuvaiheessa tarpeellisia henkilöstöasioiden johtamiseen liittyviä ajankohtaiskatsauksia ja valmisteltavana olevia ohjeita ja antanut evästyksiä jatkovalmisteluun. Niitä ovat olleet muun muassa työaikapankkia koskeva ohjeistus, henkilöstösuunnittelun ja seurannan malli. Lisäksi on käsitelty henkilöstön saatavuuden ja sen parantamista koskevien keinojen ajankohtaiskatsausta. Myös kehittämispalvelujen toimintojen tilannekatsausta on käsitelty. Lautakunta osallistui keskeisesti hyvinvointialueen henkilöstöstrategian valmisteluun ja jatkaa sen jalkauttamisen keinojen käsittelyä seuraavassa kokouksessa, kertoo Hiironniemi.

Henkilöstö- ja kehittämislautakunnan tehtäviin kuuluu myös vastata osaltaan kehittämistoiminnan yhteistyöstä kuntien sekä koulutus-, kehittämis- ja tutkimustoimintaa harjoittavien organisaatioiden kanssa. Lautakunta tekee myös hyvinvointialueen koulutus-, tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoimintaa koskevia esityksiä aluehallitukselle sekä seuraa hyvinvointialueen koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuutta.

Esimerkiksi Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA:n edustajat ovat antaneet kommentteja ja palautetta lautakunnan kokouksissa.

-On mielenkiintoista olla mukana tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotyössä mukana ja viemässä asioita eteenpäin, joilla tehdään asioita järkevämmin ja haetaan vaikuttavuutta, josta hyötyvät veronmaksajat, työntekijät ja tärkeimpänä palveluiden käyttäjät, kertoo lautakunnan jäsen, aluevaltuutettu Ville Ala-Aho.

-Keskustalaisesta näkökulmasta henkilöstö- ja kehittämislautakunnan työ on sitä, että ihmiset saavat palveluita läheltä ja helposti ympäri hyvinvointialuetta, ja ettei palveluita tulla keskittämään. Ja silloin kun on hätä, saa erikoissairaanhoitoa. Tärkeintä on, että henkilöstö voi hyvin, henkilöstöllä on samanlaiset etuisuudet ja henkilöstöä kohdellaan samalla lailla, ja että samasta työstä saa saman palkan ympäri hyvinvointialuetta, kertoo Palmu.