
Suomen maatalous on vahvimmillaan, kun se on monimuotoista, hajautettua sekä koko maan kattavaa ja myös viennille on kysyntää. Julkisessa keskustelussa on tuotu esiin, että maatalouden tuottavuus ja kannattavuus nousisi keskittämällä tuotanto Etelä-Suomeen.
Asiaa perustellaan huoltovarmuudella, mutta tosiasiassa maataloustuotannon keskittäminen lisäisi kriisiherkkyyttä. Jos kaikki tuotanto on samalla alueella, uhkana on koko ruokajärjestelmämme toiminnan vaarantuminen esimerkiksi kuljetushäiriöiden, sään ääriolosuhteiden tai sähkökatkosten vuoksi. Hajautettu ruokaturva on paljon isompi huoltovarmuustekijä, sillä Etelä-Suomen peltopinta-alalla ei pystyttäisi ruokkimaan koko maan väestöä.
Jos tuotanto ajettaisiin alas Pori-Tampere-Lappeenranta-akselin yläpuolelta, olisi meillä Suomessa työttömiä lisää. Pohjalaismaakunnissa on vahvaa elintarviketeollisuutta ja maataloutta, jotka työllistävät tuhansia. Alueemme elinvoima ei tällaisia ehdotuksia kestä, sillä maatalouden alasajo veisi mukanaan myös välillisesti työllistävät palvelualat. Tämän sektorin merkitys maakunnissamme on suurta niin työllisyyden kuin elinvoiman osalta. Yhteenlaskettuna pohjalaismaakuntien elintarviketeollisuuden liikevaihto on 14 800 €/asukas.
Maatalous on viime vuosina ollut kannattavuuskriisin kohteena ja tiloja lopetetaan liian paljon. Tällaiset lausunnot eivät mitenkään lisää maatalousyrittäjien tulevaisuususkoa. Minkälaisen viestin tällaisesta keskustelusta saa se nuori, joka miettii alalle ryhtymistä? Kun tilat tarvitsevat kipeästi jatkajia, ei ole varaa antaa sitä kuvaa, ettei sinun kannata tällä alueella viljellä.
Olemme Keskustan Etelä-Pohjanmaan piirissä pöyristyneitä tällaisesta ajatuksesta, että ruoantuotanto keskitettäisiin ainoastaan yhdelle alueelle, sillä meidän mielestämme jokaista maatalousyrittäjää tarvitaan sijainnista riippumatta. Maataloudesta on saatava kannattavaa, mutta sitä ei tällaisilla keskittämisehdotuksilla tehdä.
Sari Palmu
Keskustan Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja


