Hiironniemi: Hyvinvointialueella tarvitaan viisasta tasapainotusta

Aluevaltuusto hyväksyi viimeisessä kokouksessaan ennen joulua 21.12.2022 hyvinvointialueen talousarvion ja toimintasuunnitelman vuosille 2023-2026. Alkaneen vuoden talousarvio on 32,5 milj euroa alijäämäinen, ja se sisältää monia epävarmuustekijöitä. Alijäämä on tarkoitus kattaa kahtena seuraavana vuotena. Se edellyttää talouden tasapainottamiseen tähtääviä toimenpiteitä.

Mitä ne toimenpiteet olisivat? Uudistuksen tarkoituksena on ollut siirtää palveluiden painopistettä peruspalveluihin, jotta erityistason palveluita tarvittaisiin vähemmän. Aluevaltuuston hyväksymän strategian mukaan jatkossa tulee painopistettä siirtää perustason palveluihin, ja palveluja luvataan järjestää asiakaslähtöisesti ja kustannusvaikuttavasti.

Talous- ja toimintasuunnitelmassa tulisi esittää toimenpiteitä linjausten toteuttamiseksi. Ikäihmisten palveluissa niitä olikin ansiokkaasti kuvattu. On tarkoitus muun muassa kehittää uusia, monimuotoisia asumisen ratkaisuja. Terveyspalveluiden kohdalta, jotka ovat tässä suhteessa kriittisimpiä, toimenpiteet puuttuivat lähes kokonaan. Kysyessäni asiasta ei siihen tullut yhtään lisävalaistusta, vakuutettiin vain, että toiminta on tarkkaan suunniteltu. Tuossa tilanteessa valtuustolla ei ollut tosiasiassa muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä suunnitelma esitetyssä muodossa, mutta asiaan on syytä palata jo alkaneen vuoden aikana.

Todellinen alan asiantuntija, professori Pekka Puska esitti eräässä Whatsapp-ryhmässä konkreettisia keinoja tilanteen oikaisemiseksi: ”Perusterveydenhuoltoa voidaan vahvistaa mm. kiirevastaanotolla, tehostetulla kotihoidolla ja nopeilla etäkonsultaatioilla.” Nämä olisivat selkeitä perusterveydenhuoltoa vahvistavia toimenpiteitä.

Kiirevastaanottoja koskien aluehallituksen esityslistalla ennen joulua oli esitys siitä, että aluehallitus päättäisi sote-keskusten aukioloajoiksi hyvinvointialueen käynnistyessä arkisin klo 8.00 -20.00 sekä viikonloppuisin ja juhlapyhisin klo 10.00- 18.00 (pl. Kuusiokunnat). Päätös olisi merkinnyt Suupohjan viikonloppuaukiolon lyhentämistä. Hallitus kuitenkin päätti, että kaikkien kiirevastaanottojen käyttömäärät ja kustannukset selvitetään. Asia on sekä yhteispäivystyksen ruuhkien että kustannusten hallinnan ja asiakkaiden palvelun kannalta merkittävä.

Kuusiokunnissa on pitkään ollut pidemmät aukioloajat. Lääkärin ajanvarauksellinen kiirevastaanotto on auki klo 8.00-22.00. Selvyyden vuoksi totean, että päätösehdotuksella ei siis ollut tässä vaiheessa tarkoitus puuttua näihin aikoihin, koska ne perustuvat kokonaisulkoistussopimukseen, jota käsitellään erikseen myöhemmin.

Jo nykyisistä tilastoista saa mielenkiintoista tietoa palvelujen käytöstä. Sairaanhoitopiirin laskutustilaston mukaan tammi-marraskuussa 2022 kotikunnastani Alavudelta yhteispäivystykseen tuli tuhatta asukasta kohti 219 potilasta lähetteellä ja 85 potilasta ilman lähetettä, kun jäsenkuntien keskiarvoluvut tuhatta asukasta kohti olivat 257 potilasta lähetteellä ja 217 potilasta ilman lähetettä. Kuusiokuntien kaikki neljä kuntaa Alavus, Kuortane, Soini ja Ähtäri ovat käyttäneet euromääräisesti maakunnan vähiten yhteispäivystystä. Sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksen käynneistä laskutetut kustannukset olivat vuonna 2022 tammi-marraskuun ajalta Kuusiokunnissa kunnasta riippuen 45 – 75 €/asukas, kun ne olivat keskimäärin Etelä-Pohjanmaalla 182 €/asukas ja esimerkiksi Seinäjoen osalta 332 €/asukas. Erot ovat todella merkittäviä.

Yhteispäivystyksen käyttöön vaikuttavat varmaan myös muut asiat kuin sote-keskuksen vastaanoton aukiolo, kuten välimatkat. On ymmärrettävää, että Seinäjoelta ja lähikunnista yhteispäivystyksen käyttö erityisesti ilman lähetettä on selvästi yleisempää kuin alueen reunakunnista. On helppoa mennä samassa tai naapurikunnassa sijaitsevaan keskussairaalan päivystykseen. Reunakuntien asukkailla taas kynnys lähteä iltamyöhään vaikkapa sairaan lapsen kanssa kymmenien kilometrien päähän on korkea, eikä sinne lähdetä, jos lähempää on lääkäripalvelua saatavissa.

Näiden tietojen valossa näyttää siis siltä, että Pekka Puska on oikeassa. Kannattaisi ehkä sekä taloudellisesti että asiakkaiden hyvinvoinnin kannalta jopa ainakin valikoidusti pidentää sote-keskusten kiirevastaanottojen aukioloaikaa. Mitä kauempana Seinäjoen yhteispäivystyksestä asiakas asuu, sitä suuremman hyödyn hän saa pidemmästä sote-keskuksen kiirevastaanoton aukioloajasta ja sitä varmemmin hän ei ole aiheettomasti ruuhkauttamassa yhteispäivystystä.

Esittämäni päätelmät perustuvat vain saatavilla olleista tilastoista tekemiini havaintoihin. Tehtävässä selvityksessä löytyy todennäköisesti muitakin näkökulmia vertailuun. Arvattavasti yhteispäivystyksessä kustannukset ja samalla myös palvelutaso ovat korkeammat kuin sote-keskusten kiirevastaanotoilla. Olennaista on, miten sovitetaan yhteen alueen asukkaiden lähipalvelutarpeet, erityispalvelujen tarpeet ja kustannusten hallinta.

Tilastojen perusteella voi nähdä, että kannattaa selvittää ja hyödyntää koko alueen eri sote-keskusten hyvät käytännöt ja kokemukset, vertailla monipuolisesti niiden kustannuksia ja vaikuttavuutta, ja tehdä ratkaisut hötkyilemättä. Odotan mielenkiinnolla, millaista tietoa päätetystä selvityksestä saadaan, ja mitä aluehallitus asiasta päättää.

Aluevaltuuston puheenjohtaja Paula Risikko on valtuustolle useaan kertaan kertonut, että alueemme on hyväksytty valtakunnalliseen kustannusvaikuttavuuden kehittämisen pilotointiin. Asiaa on määrä esitellä tarkemmin seuraavassa aluevaltuuston kokouksessa. Toivon todella, että se ei muodostu erilliseksi hankesaarekkeeksi muiden joukossa, vaan heijastuu kaikkeen päätöksenteon valmisteluun. Vain monipuolisesti erilaiset kustannustekijät ja vaikutukset huomioon ottaen ja todennetun tiedon pohjalta tehtyjen ratkaisujen kautta voimme onnistua alkaneen sote-toiminnan haasteiden selättämisessä.

Silja Hiironniemi

Aluevaltuutettu

Alavus