Hyvinvointialueiden tilanteesta

Viime viikkoina hyvinvointialueiden taloudet ovat nousseet osavuosikatsausten julkitulon jälkeen vahvasti esille. Kaikkien alueiden taloudet ovat alijäämissään vähintäänkin viime vuoden tasolla. Samaan aikaan maan hallitus on valmistelemassa ensi vuoden talousarviotaan. Valtiovarainministeri Purra toi esille oman ministeriönsä esityksen, eikä se näytä tuovan helpotusta hyvinvointialueille. Valtio lisää rahaa alueille ns. jälkikäteistarkastuksen perusteella noin 1,4 miljardia euroa. Mutta samalla se vähentää rahoitusta mm. hoitotakuuta ja hoitajamitoitusta heikentämällä sekä asiakasmaksuja korottamalla. Näiden yhteenlaskettu osuus on noin 325 miljoonaa euroa. Etelä-Pohjanmaan osuus edellä mainitusta on noin 11,7 milj.€. Rahoitus on ns. yleiskatteellista, joten raha vähennetään, tehtiin edellä mainittuihin kohteisiin muutoksia tai ei.

Pääministeri Orpo, valtiovarainministeri Purra ja kuntaministeri Ikonen ovat vastuuministereinä kommentoineet hyvinvointialueiden talouksia ja patistaneet niitä laittamaan taloudet kuntoon. ”Lääkkeeksi” on tarjottu toiminnan tehostamista ja kustannusten karsintaa konkretisoimatta mitenkään mitä pitäisi tehostaa ja mistä karsia. Toiseksi he ovat esittäneet valtionohjauksen lisäämistä hyvinvointialueille. On syytä muistaa, että lainsäädäntö rajoittaa merkittävästi kulujen karsintamahdollisuuksia. Päinvastoin hallituksen linjaus hoitotakuun heikentämisestä saattaa lisätä kuluja, kun ihmisten sairaudet etenevät ja hoito tulee jatkossa kalliimmaksi. Ennusteeni on, että hyvinvointialueiden kustannukset tulevat olemaan avioitua korkeammalla tasolla vuoden 2025 loppuun saakka. Vasta sen jälkeen päästään puuttumaan korkeisiin vuokrakustannuksiin, joita vuokra-asetus kuuden prosentin pääomavuokralla pitää korkeana. Samoin tarpeettomiksi jäävistä tiloista pääsee tuolloin eroon kun tilojen käytön tehostaminen on mahdollista. Digitalisaatio tuo säästöjä vasta tulevina vuosina. Hyvinvointialueemme uudistus-, tuottavuus- ja vaikuttavuusohjelma täysimääräisestikin toteutettuna oikaisee taloutta vain osittain.

Hallituspuolueiden ministerit ja kansanedustajat ovat pääasiassa keskittyneet vain arvostelemaan valittua sote-mallia korkeiden kustannusten aiheuttajaksi ja byrokraattiseksi uudeksi hallintomalliksi esittämättä kuitenkaan sitä mikä olisi ollut heidän vaihtoehto sote-järjestelmän toteuttamiseen. On syytä muistuttaa, että tämä Uusimaata lukuun ottamatta valittu ratkaisu perustuu maakuntajakoon ja se oli ainut malli joka täytti perustuslakivaliokunnan vaatimukset sote-mallille. Etelä-Pohjanmaalla hyvinvointialue korvasi 11 entistä sote-organisaatiota ja pelastuslaitoksen. Eli hallinto yksinkertaistui merkittävästi.

Kansanedustajilla on laaja tiedonsaantioikeus ja olisi hyvä jos he käyttäisivät sitä hyväkseen ja tutustuisivat Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan viime keväänä tekemään laajaan selvitykseen soten kustannuksista. Se kenties vähentäisi väärän tiedon levittämistä. Laajan asiantuntijajoukon yhteinen näkemys oli, että sote-kustannusten nousu ei liity itse uudistukseen. Suurimmat syyt ovat ostopalveluiden hinnan nousuissa, palkankorotuksissa, palvelutarpeen kasvusta väestön vanhetessa, korkeasta inflaatiosta ja työvoimapulasta, jonka tilkitsemiseen on jouduttu käyttämään kalliita ostopalveluita. Näillä näkymin ei ole löydettävissä pikaratkaisuja kustannuspaineen helpottamiseksi. Puolen miljardin euron siirtäminen Kela-korvauksista hyvinvointialueille auttaisi hieman. Nyt se lihottaa yksityisten lääkäriyritysten lompakoita.

Lasse Hautala
hallituksen puheenjohtaja (kesk)
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue