Etelä-Pohjanmaan aluevaltuustoryhmän puheenvuoro 19.12.

172 § Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen talousarvioesitys vuodelle 2023 ja taloussuunnitelma vuosille 2023–2026.

173 § Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen investointisuunnitelma vuosille 2024–2027.

Keskustan aluevaltuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro, Aki Ylinen, aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja.

Olemme päättämässä mittavaa kokonaisuutta: talousarvio 2023, taloussuunnitelma vuosille 2023-2026 ja investointisuunnitelmaa 2024-2027.

HVA-valmistelua ovat värittäneet aikatauluhaasteet, sekä etenkin kokonaisuuden mittakaava. Etelä- Pohjanmaan hyvinvointialue muodostuu aiemmasta 11 järjestämisvastuussa olleesta sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiosta ja pelastuslaitoksesta. Jokainen instanssi on toteuttanut budjettejaan omalla tyylillään ja nyt nämä käytännöt on laitettu samaan sabluunaan hyvinvointialueen myötä.

Hyvinvointialueen valmistelun lähtökohtana on pidetty 1+7 sotekeskusmallia. Tällä pyritään turvaamaan yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut hyvinvointialueella asuville, kuten uudistuksen yksi tavoitteistakin on.

Merkittävä osa uudistuksesta koskee terveydenhuoltoa. Keskustan ryhmä uskoo vahvasti, että sekä terveydenhuolto, että hyvinvointialue saadaan toimimaan nojaamalla ajatukseen, että asiakas on keskiössä. Painotuksen ydin on oltava ennaltaehkäisevä terveysnäkökulma.

Kaikilla on hyvin tiedossa, että ennaltaehkäisy on monin verroin edullisempaa kuin sairauden hoito. Erityisesti terveyden ja sairaanhoidon kokonaisuudessa olisi välttämätöntä saada käännettyä erikoissairaanhoidon paine perusterveydenhuollon puolelle.

Kuntapuolen säästöohjelmat ovat vieneet tätä suhdetta huonoon suuntaan jo vuosia. Se on myös turhauttavaa työntekijöillekin, jos erikoissairaanhoidonpotilaat kuuluvat ennemmin perusterveydenhuollon tai sosiaalihuollon potilaiksi.

Jos vielä pohditaan nyt päätöksenteossa olevan HVA-talousarvion haasteita voi todeta, että ensi vuonna on jo parempi tilanne, kun numerotietoa alkaa kertymään. Tänä vuonna valmistelua tehtiin sumussa. Nyt onkin panostettava toimialoilla mittarointiin. Niiden pitää toimia majakkana ensi vuoden budjetin laadinnan sumussa seilaamiseen.

Mittareilla, eli mitatuilla konkreettisilla luvuilla saadaan vertailukelpoista dataa, jolla voidaan analysoida vallinnutta tilannetta ja verrata muutosten jälkeisiä vaikutuksia. Mittarointi on apuväline sekä päättäjille, että HVA-hallinnolle, mutta myös palveluja käyttävälle kansalle. Ainakin osa mittareista voisi olla nettisivulla nähtävillä.

Esimerkkinä voisi mainita tämänhetkisessä tilanteessa tärkeiksi mittareiksi keskussairaalan päivystyksessä kävijöiden määrä lähetteillä ja ilman lähetteitä. Tai vanhustenhuollon hoitopaikkoihin jonotuspäivien määrä.

Juuri nyt olisikin panostettava perusterveydenhuollon päivystysaikoihin, kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon vastuulääkäreihin, jotta saadaan tuloksia, ts. jotta päivystykseen ei mennä turhaan ja, että sieltä myös päästään pois.

Olisi perusteltua asettaa myös välillinen mittari työajan hallintoon kuluvasta ajasta. Montako minuuttia työajasta kuluu tietojen kirjaamiseen tietojärjestelmiin? Tälle kirjauspuuhalle voisi olla oma työnumeronsa, josta työajan osuus tehdyille kirjaustöille saada selville koko hyvinvointialueella. Näin voidaan arvioida tietojärjestelmien käytettävyyttä. Saadun datan perusteella saadaan tavoitteita IT puolelle ohjelmien toimivuudesta ja hallinnolle toiminnasta kirjattavien tietojen todelliselle tarpeen määrälle.

Uudistuksen maaliin vieminen menestyksellä vaatii jatkuvaa kehitystä. Palveluketjuja ja prosesseja kehittäen haluamme luoda tehokkaan hyvinvointialueen. Johtajilla on tässä erityinen vastuu. Ensimmäinen lähtökohta on se että johtajan pitää itsekin innostua asiasta, vasta sitten voi odottaa organisaatioltaan tuloksia.

Muutenkin kaikkeen tekemiseen pitäisi saada positiivinen vire. Pitää myös muistaa, että tehokkuuden ja laadun maksimoimiseksi pitäisi jokaisen ammattilaisen saada keskittyä koulutustaan vastaaviin työtehtäviin, eikä mutuilla muiden ammattiryhmien tehtäviä.

Ei ole järkevää että lääkäri tekee sihteerin tehtäviä tai sairaanhoitaja hoitaa talon jätehuoltoa vaikka talossa olisi laitoshuolto paikalla.

Ryhmäkokouksessamme käytiin laajaa keskustelua henkilöstön roolista. Henkilöstön saatavuus, riittävyys ja pysyvyys ovat hyvinvointialueen yksi suurimmista haasteista tulevina vuosina.

10 000 työntekijän organisaatiossa henkilöstöjohtaminen on iso vaikuttaja yksittäisen työntekijän arkeen. Henkilöstöstrategia on laadittu ja se pitää sisällään onnistuneita linjauksia jotka toivottavasti menevät myös käytäntöön.

Palveluketjujen kehittämisessä ammattilaisten osaaminen pitää hyödyntää. Parhaat ideat toiminnan kehittämiseen tulevat juuri suorittavalta tasolta.

Näitä ideoita on pyritty keräämään jo sairaanhoitopiirissä ideapankkiin. Ideapankki tulisi ottaa kehittämisessä työkaluksi ja jalostaa siitä vieläpä vuorovaikutteinen digitaalinen versio. Oulun keskussairaalassa tällaisesta on hyviä kokemuksia ja siitä tulisikin ottaa mallia. Pieni porkkana ideapankkiin liittyen lisäisi kiinnostusta. Ideapalkkio voisi olla vaikkapa TYHY rahaa omalle osastolle.

Hyvät kuulijat. Talousarvion laatiminen tiukalla aikataululla ei ole helppoa. Lisäksi johtuen HVA taloustilanteesta on jouduttu heti käynnistämään säästötoimenpiteiden suunnittelu.

Talousarvioon kirjatun 57 Miljoonan euron karsintalistaus herättää epäilyksen kuinka realistinen se on. Aiemmin alibudjetointi hoidettiin kuntalaskutuksella, HVA puolella tämä on hoidettava toiminnan sopeuttamisella, koska valtio ei hyväksy käyttötalouden lainoja. Johtuen aikatauluista ja valmistelun laajuudesta, nyt ei kuitenkaan kannata alkaa viilaamaan lukuja. Ensi vuosi ne kertoo.

Investointisuunnitelma vuosille 2024–2027

Näistä luvuista voi todeta, että olennaisin on vuoden 2023 investointiohjelma. Seuraavat vuodet ovat nimenomaan suunnitelmia, kuten kuntapuolellakin.

Ensi vuoden investointisuunnitelma on jo aiemmin lähetetty ministeriölle (syyskuun valtuuston kokous). Yleisesti pitää todeta, että investoinnit syövät lainanottovaltuutta, siksi niitä joutuu aina tarkastelemaan suurella tarkkuudella.

Keskustan aluevaltuustoryhmä haluaa kuitenkin muistuttaa, että jos ei panosteta eli investoida tarpeeksi voimme jopa menettää laajan päivystyksen keskussairaalan statuksen. Investoimalla uudistutaan ja pysytään ajan hermolla.

HVA-rahat eivät ole loppumassa. Ne riittävät, kunhan panokset kohdennetaan oikeisiin asioihin. Perspektiivi uudistamisessa on pidettävä pitkänä. Ratkaisuja ei tehdä vain ensi vuotta silmällä pitäen, vaan pitkälle tulevaisuuteen. Päätöksiä tehtäessä on myös hyvä pitää palvelulupaus mielessä: palvellen parasta – vierelläsi kun tarvitset.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät aluevaltuutetut, keskustan aluevaltuustoryhmä on valmis hyväksymään talousarvion, taloussuunnitelman 2023-2026, sekä investointisuunnitelman vuosille 2024–2027 esitetyssä muodossaan.