Antti Heikkilä
Olen 46-vuotias tuusulalainen arkkitehti, toimitusjohtaja ja perheenisä. Pitkän linjan yrittäjänä ja kuntapäättäjänä sekä perheellisenä miehenä minulle on syntynyt jo jonkinlainen käsitys siitä, miten yhteiskunta toimii, mihin asioihin poliittisilla päätöksillä pystytään vaikuttamaan ja mille arvoille yhteiskuntaa kannattaa rakentaa. Erityisesti haluan olla vaikuttamassa Suomen suuntaan niin, ettemme heikennä nousevien sukupolvien olosuhteita.
Kuntapolitiikassa päätetään ihmisiä lähellä olevista arjen asioista. Tuusula on ollut monilla mittareilla mitattuna menestyvä kunta. Se on kuitenkin tällä hetkellä poliittisessa kriisissä ja sen velkaantumisvauhti on ollut kova. Tässä tilanteessa kuntapolitiikkaan tarvitaan päättäjiä, jotka haluavat toimia ensisijaisesti kuntalaisten edun näkökulmasta, jotka katsovat päivänpoliittisen kiistelyn sijaan riittävän pitkälle tulevaisuuteen ja jotka pyrkivät rakentamaan yhteistyötä kaikkien kanssa. Olen Tuusulan Keskustan puheenjohtaja - joukkoja johdetaan edestä. Siksi olen ehdolla. Uskon myös, että pitkäaikainen kokemus naapurikunnan valtuustosta (kolmella vaalikaudella Järvenpään valtuutettuna) olisi etu myös nykyisen kotikuntani asioiden hoidossa, samoin kuin muut ”maalliset” ja kirkolliset luottamustoimeni.
Vaaliteemat
Tuusulan talous takaisin tasapainoon
Kunnan taloudesta huolehtiminen on parasta sosiaalipolitiikkaa, sillä taloudeltaan terveempi kunta pystyy tuottamaan kuntalaisille paremmat palvelut. Tuusulan konsernivelka on tuplaantunut kuluvalla valtuustokaudella ja parissa vuosikymmenessä velkamäärä on noussut huolestuttavasti lähes velattomuudesta yli 300 miljoonaan euroon. Vaikka velkaa on käytetty pääasiassa investointeihin, kasvavat korkokulut vievät toimintaväljyyttä käyttötalouden puolelta. Tuusulan velkaantumiskehitys onkin pysäytettävä ja on palattava kestävälle investointitasolle.
Koska kaikki rakentaminen tehdään käytännössä velkarahalla, on kiinnitettävä erityistä huomiota investointien järkevyyteen, oikeaan laatutasoon ja ylläpidon kustannuksiin. Kaikessa rakentamisessa on panostettava kestävyyteen, käytettävyyteen ja kustannustehokkuuteen. Yksinkertainen on kaunista ja pieni on suurta. Monumenttien rakentamisen sijaan koulut ja päiväkodit on toteutettava toimivuuden, turvallisuuden ja lasten viihtyvyyden näkökulmaa painottaen. Rakennusten turhasta purkamisesta on päästävä eroon.
Kun sotepalvelut ovat siirtyneet hyvinvointialueelle ja käyttötalouden tehostamisessa on entistä vähemmän liikkumavaraa, tulee menojen supistamisen ohella kiinnittää erityistä huomiota tulorahoitukseen, joka tarkoittaa kuntataloudessa pääasiassa veroja. Tämä ei tarkoita veronkorotuksia vaan tulevina vuosina tulee panostaa erityisesti työpaikkoja tuovien yritysten houkuttelemiseksi Tuusulaan sekä yhteisöverotuottojen kasvuun. Kunnan organisaatiossa on myös haettava jatkuvasti tuottavuutta parantavia toimintatapoja ja mitattava aktiivisesti tehtävien toimien vaikuttavuutta. Lisäksi tulee panostaa palveluiden vielä parempaan kohdentamiseen juuri niitä tarvitseville.
Paremman perhe-elämän puolesta
Tuusulan tulee ottaa valtakunnallista johtajuutta lapsiperheiden aseman vahvistamisessa ja näyttää esimerkkiä, mitä voimme tehdä lapsiperheiden hyväksi ja syntyvyyden parantamiseksi alueellamme. Perheiden valinnanvapautta on edistettävä ja satsattava lapsiperheiden toimivaan arkeen. Lasten kotihoidon kuntalisä eli ns. Tuusula-lisä on tuplattava ja otettava käyttöön Tuusulaan syntyvästä vauvasta maksettava vauvaraha.
Koulujen ja päiväkotien tulee sijaita lähellä koteja. Pienten ja yhteisöllisten koulujen ja päiväkotien säilymistä on tuettava. Uudisrakentamisen tulee suosia pieniä, muuntojoustavia ja tarpeen tullen siirrettäviä yksiköitä, jolloin ne saadaan sijoitettua lähelle perheitä.
Kouluissa on turvattava työrauha ja mahdollisuus keskittyä perustaitojen oppimiseen. Tuusulan tulee puolustaa koululaisiaan molempien poliittisten laitojen ideologisilta manifesteilta ja kulttuurisodilta. Koulupolun on tarjottava riittävästi reittejä, jotta kukaan ei putoa kelkasta. Koulujen psykiatristen sairaanhoitajien rahoitus on turvattava tarvittaessa kunnan toimesta. Koulukiusaamiseen on puututtava tehokkaasti.
Monipuolista maankäyttöä ja virkajohtamisen vastavallankumous
Tuusula on jo sijaintinsa ja vetovoimansa puolesta kasvava kunta, mutta kasvua ei voida hankkia hinnalla millä hyvänsä. Kasvun täytyy olla hallittua ja kunnan kehittämisessä on huomioitava myös vanhat alueet ja kunnan nykyiset asukkaat. Kunnan maankäytön suunnittelussa tulee varmistaa erityisesti riittävä yritys- ja pientalotonttitarjonta.
Kaavoitus ja rakentamisen lupaprosessit on saatava nopeammiksi. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun on siirryttävä juhlapuheista konkretiaan. Tällä hetkellä liian monet kaavoitushankkeet odottavat turhaan vuodesta toiseen sopivan aikaikkunan ja resurssien löytymistä. Asumisen hallintamuotojen välinen tasapaino on säilytettävä. Rykmentinpuiston virhe asuntojakauman yksipuolisesta toteutumisesta ei saa toistua.
Tuusulan on vahvistettava maaseutukunnan identiteettiä vetovoimatekijänään. Uusien asuntojen pääpainon tulee olla pientaloasumisessa ja jokaisen asunnon ikkunasta täytyy näkyä lähiluontoa. Kylien elinvoimaisuutta on edistettävä, kuten myös mahdollisuutta rakentaa haja-asutusalueille. Tuusulanjärven matkailun potentiaali on saatava hyödynnettyä nykyistä paremmin ja liikenneyhteydet lentokentälle kuntoon. Tuusulan on edistettävä seutu- ja maakuntatasolla infra- ja liikenneinvestointien suuntautumista kuntaamme.
Tuusulassa valitaan pormestari nyt kolmannelle valtuustokaudelle. Osin vallitsevan johtamisjärjestelmän vuoksi Tuusulan poliittinen päätöksenteko on kriisiytynyt. Demokratian toteutumista kunnassa on vahvistettava. Nykyinen tapa asioiden valmistelusta pormestarijohtoisesti ei ole toimiva. Johtaville viranhaltijoille on palautettava enemmän valmistelu- ja harkintavaltaa sekä esittelyoikeuksia. Viranhaltijaralli ylimmällä tasolla on pysäytettävä ja turvattava organisaatiossa työrauha, luottamus ja asiallinen päätöksentekokulttuuri. Päätöksenteossa on vahvistettava yhdessä tekemisen meininkiä pitkäjänteisesti Tuusulan ja ennen kaikkea sen asukkaiden parhaaksi.
Kaikki kolme kuntakeskusta on huomioitava päätöksenteossa tasapuolisesti. Päätöksenteon avoimuutta on edistettävä. Kunnan päätöksenteossa on syytä keskittyä identiteettipolitiikan, eturyhmäajattelun ja ideologioiden sijaan käytännönläheisiin, ihmisten arjen toimivuutta palveleviin asioihin ja kunnan pitkän tähtäimen elinvoimaa lisääviin toimiin, yhteisen hyvän edistämiseen. Tavoitteellisella ja kauas katsovalla päätöksentekokulttuurilla Tuusulan on mahdollista vahvistaa asemiaan Suomen kuntien terävimmässä kärjessä.
