Olen 67-vuotias päätoimittaja (emeritus), media-alan yrittäjä ja Lampinsaaren lapsi. Yli 40 vuotta kestäneen lehtiurani aikana olen seurannut viikoittain lukuisten kuntien, erilaisten kuntayhtymien ja kuntien omistamien yhtiöiden asioita, joten oletan, että minulla olisi annettavaa Oulaisten kaupungin päätöksentekoon.
Työurani ohessa ja velvoittamana toimin johtavassa asemassa useissa kolmannen sektorin tehtävissä mm. yhteensä yli 15vuotta Oulaisten ja Heinolan Yrittäjien hallituksissa, kahdeksan vuotta Itä-Hämeen matkailuyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana, kymmenen vuotta Paikallislehtien päätoimittajayhdistyksen hallituksessa, josta ajasta viisi vuotta puheenjohtajana sekä kolmen eri asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajana yhteensä 12 vuotta. Valtakunnallisen paikallislehtien journalistipalkinnon sain vuonna 2017.
Vaaliteemat
Markkinointiin lisää tehoa
Oulainen on terhakka pikku kaupunki, jonka elinkeinorakenne on varsin monipuolinen ja palveluvarustus hyvä. Palloiluhallin rakentamisen jälkeen palveluvarustus nousee erinomaiselle tasolle.
Oulas-korttelin kehittäminen on toinen tulevan vaalikauden mittava hanke palloiluhallin suunnittelun ja rakentamisen ohella. Lisäksi kaupungin on panostettava lisää markkinointiin, jossa pitää tuoda esille hyvän sijainnin lisäksi upea tonttivaranto ja erinomaiset palvelut. Tämä onnistuu parhaiten, kun kaupunki saa yhteistyökumppaneikseen Oulaisten Yrittäjät ry:n sekä useita paikkakunnalla toimivia yrityksiä.
Taistellaan palveluista
Oulaskankaan sairaalan puolesta kaupunki joutuu taistelemaan myös tulevan valtuustokauden aikana kuten myös koulutuspaikkojen säilymisestä.
Ikäihmisten palvelut pitää kaupungin turvata.
Liike ja kulttuuri ovat elämän eliksiiriä myös ikäihmisille, joita kaupungin olisi hyvä osallistaa toimintaan jo hyväksi havaitulla tavalla.
Yhteistyöllä saadaan enemmän aikaan
Arvostan rakentavaa yhteistyötä. Se auttaa myös kuntia selviämään edessä kiistatta olevista kasvavista haasteista, joita valtion alati kasvava velkakuorma luo. On melko varmaa, että esimerkiksi kuntien valtionosuudet ovat jatkossakin valtion karsintalistalla, sillä talouden tasapainoon saaminen ei onnistu ilman uusia, tuntuvia leikkauksia. Niiltä vältytään vain, jos Suomen talous lähtee tukevaan kasvuun.
