Olen 64 -vuotias mies, puoliso, neljän lapsen isä, nuorin lapsista asuu vielä kotona. Ammatiltani olen yrittäjä ja maanviljelijä. Yrittäjänä olen tehnyt mm koneurakointia sekä kiinteistöisännöintiä. Olen kotoisin Turun Kakskerrasta, jossa asun edelleen kotitilalla perheeni kanssa. Kuntapolitiikassa olen ollut pitkään mukana ja tällä hetkellä olen kaupunginvaltuutettu. Lisäksi olen kaupunkiympäristölautakunnassa jo kolmatta kautta jäsenenä. Tämän lisäksi minulla on luottamustoimia myös Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä; kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja, kirkkovaltuutettu ja seurakuntaneuvoston jäsen. Luottamustoimien lisäksi harrastan vapaaehtoistyönä yhdistystoimintaa paikallisissa yhdistyksissä mm. olen isännöinyt Kakskerran seuraintaloa ja sen toimintaa pitkään. Muina harrastuksina voisin maininta hyötyliikunnan tilan metsissä ja pelloilla. Maanviljelys on muuttunut viime vuosina paljon - on siirrytty viljanviljelystä ja maiden tehomuokkauksesta luontoystävällisempään viljelymuotoon. Kakskerta-Satavan ja Hirvensalon alueilla voikin törmätä eri tyyppisiin viher- ja kukkapeltoihin. (mm.aunringonkukkapeltoja). Kakskerranjärven veden laadun paraneminen on pitkälti paikallisten viljelijöiden monien vuosien työn tulos.
Olen sosiaalinen ja tulen toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Asiakastyö ja ihmisten kohtaaminen eri tilanteissa ovat vahvuuteni. Luottamustoimet ja yhdistysharrastukset ovat kehittäneet minua ihmisenä ja moniin haastaviinkin asioihin on löytynyt ratkaisu neuvotellen. Arvostan ihmisten kanssa työskentelyssä ratkaisukeskeisyyttä ja sitä, että demokratiaan kuuluu erilaiset mielipiteet. Oleellista on se, miten asioita hoidetaan.
Mielelläni olen tavoitettavissa ja keskustelen kaupunkilaisten kanssa Turun päätöksentekoon liittyvistä asioista. Ollaan siis kuulolla!
Kaupunkisuunnittelussa pitää ottaa huomion puistot ja viheralueet. Ne ovat luomassa viihtyisyyttä ja tuovat luontoa lähelle kaupunkilaista. Liian tiivis asumismuoto voi tehdä päinvastaisen vaikutuksen ja aiheuttaa slummiutumista. Tätä pitäisi välttää viimeiseen asti.
Opetukseen lisää resursseja. Tänä aikana, kun Turku kasvaa maahanmuutolla, se haastaa myös perusopetusta. Oppilaiden eritasoisuus luokissa vaikeuttaa opetusta. Tarvitaan pienryhmiä sekä avustavaa henkilökuntaa kouluihin oppilaiden tueksi. Erityisesti alkuopetusluokilla oppilasmäärät tulisi voida pitää pienempänä.
Kulttuuriin on Turussa aina satsattu ja näin täytyy tehdä myös tulevaisuudessa. Kulttuurin täytyy olla saavutettavissa kaikille. Siksi kannatankin, että kulttuurimäärärahoja suunnattaisiin myös pienemmille mm. harrastajateatteriryhmille. Nämä ryhmät tuovat kulttuuria näkyväksi myös Turun keskustan ulkopuolella. (esim. Kakskerran nuorisoseura ry.)
Olen sitä sukupolvea, joka on nuoruudessa käyttänyt Turussa raitsikkaa, silloinen linjasto oli lähes koko kantakaupungin kattava. Sillä pääsi kätevästi töihin, palveluihin ja harrastuksiin. On muistettava, että autokanta oli tuolloin nykyistä paljon pienempi. Nyt suunniteltu pikaraitiotielinjasto on suppea ja kallis ja riski edelleen kallistumiselle on hyvin todennäköinen. Turku on vanha kaupunki, joten vanhaa kaupunkirakennetta on maanalla paljon ja arkeologisia kaivauksia täytyy tehdä koko linjaston alueella. Tässä taloudellisessa tilanteessa en kannata raitiotien rakentamista. Turun velkamäärä on jo nyt huomattavan korkea, johtuen voimakkaasta investointitasosta. Investoinnit sinänsä ovat osaltaan kehittämässä kaupunkia houkuttelevammaksi. Kehittäisin vaihtoehtoisesti länsirataa ns tunninjunaa. Tämä lisäisi mm. yritysten tavarakuljetuskapasiteettiä pääkaupunkiseudulle ja siitä Pietariin asti (sitten, kun on rauhanaika saavutettu).