Olen Tommi Halkosaari, 33 vuotias espoolainen insinööri ja aviomies, sekä 4 vuotiaan tytön isä.
Juureni ovat Etelä-Pohjanmaalta, josta mielenkiintoiset työtehtävät toivat minut muutaman mutkan kautta lopulta Espoon Tuomarilaan. Koulutukseltani olen sähköenergiatekniikan diplomi-insinööri. Työkseni vastaan Helenin valvomotoimintojen ja järjestelmien kehittämisestä. Harrastan vapaa-ajallani myös esimerkiksi valokuvausta ja olenkin ottanut kaikki Espoon Keskustan ehdokaskuvat.
Kuluneen vaalikauden olen toiminut Espoon kaupunginvaltuutettuna ja teknisen lautakunnan jäsenenä, sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tarkastuslautakunnan jäsenenä. Toki politiikassa toimiminen ja vaikuttaminen on paljon muutakin kuin kokouksissa istumista.
Olen kova tekemään töitä. Sellaisiahan tuolta Etelä-Pohjanmaalta tulee, töitä pelkäämättömiä, luotettavia ja sanojensa mittaisia ihmisiä. Se mitä sanotaan, myös pidetään. Ja se mihin lähdetään, tehdään kunnolla.
Tehdään eikä meinata.
Espoossa asukkaiden todellinen osallisuus päätöksenteossa jää usein puolitiehen. Monien hankkeiden yhteydessä puhutaan osallisuudesta kuin se olisi jo itsessään voitto. Kuitenkin käytännön tasolla vain harvat, usein ne kaikkein aktiivisimmat, pääsevät vaikuttamaan. Eikö olisi aika tarjota kaikille espoolaisille mahdollisuus vaikuttaa omaan elinympäristöönsä?
Aito osallisuus edellyttää sitä, että asukkaat voivat aidosti vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä ja sen kehitykseen. Espoossa poliitikkojen vaikutusmahdollisuudet ovat tapauksesta riippuen vaihtelevia ja viranhaltijoiden mielivalta on harmillisen tuntuvaa. Pitäisikö asukkaiden itsensä päästä päättämään siitä, mihin suuntaan heidän kaupunginosansa kehittyy?
Oma ehdotukseni Espoolle on selkeä: annetaan miljoona euroa per suuralue asukkaiden itsensä päätettäväksi. Suuraluekohtainen lähidemokratia mahdollistaisi erilaisten alueiden, kuten Tapiolan ja Pohjois-Espoon, omien ominaispiirteiden vahvistamisen ja kehittämisen vahvuudeksi.
Lähiluontotakuu on lupaus siitä, että Espoo kasvaa luonnon ehdoilla ja jokainen asukas pääsee nauttimaan lähiluonnosta. Espoon Keskusta haluaa varmistaa, että lähiluontotakuu kuuluu kaikille – niin uusille kuin vanhoille asukkaille, lapsiperheille ja senioreille. Luonnon läheisyys lisää tutkitusti ihmisten onnellisuutta, vähentää stressiä ja tukee terveyttä. Espoo voi olla edelläkävijä luontolähtöisessä kaupunkisuunnittelussa, joka yhdistää modernin asumisen ja luonnonläheisen elämän.
Ajan lähiluontotakuuta, joka varmistaa, että kaikilla espoolaisilla on aina lyhyt ja esteetön kävelymatka lähiluontoon. Jokainen rakennusprojekti, kaava ja kehityssuunnitelma tulee arvioida myös luonnon saavutettavuuden ja säilymisen näkökulmasta. Espoon viheralueet ovat arvokas voimavara, jotka lisäävät sekä kaupungin vetovoimaa että asukkaiden elämänlaatua. Siksi Keskusta vastustaa liian tiivistä rakentamista, joka uhkaa viheralueita. Varmistamalla, että jokaisella asukkaalla on luonto lähellä, edistämme samalla kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia.
Espoo on ollut yksi Suomen nopeimmin kasvavia kaupunkeja ja suunnitelmien mukaan kasvu jatkuu, kun vireillä olevassa yleiskaavassa varaudutaan 500 000 asukkaaseen vuoteen 2060 mennessä. Nopea, hallitsematon kasvu tuo mukanaan ongelmia. Espooseen rakennetaan tiivistä, asuntokannaltaan yksipuolisia asuinalueita, joilta puuttuu lähes kaikki julkiset ja yksityiset palvelut. Täydennysrakentamisen nimissä nakerretaan lähimetsiä ja viheralueita. Alueiden nykyisten asukkaiden mielipiteitä alueensa kehittämisestä ei kuunnella.
Pyrin politiikkaan, jolla tavoitellaan hillitsemään kaupungin kasvua ja kuuntelemaan asukkaiden mielipidettä uudisrakentamisessa. Rakentamisen tulee olla ”ihmisen mittakaavassa” eli asuntokannan tulee olla monipuolista ja asuinalueiden riittävän väljiä. Espoon suuralueiden työpaikka omavaraisuutta on parannettava. Kaupungin pitää käyttää kaavoitusmonopoliaan asukkaiden parhaaksi.