Johanna Wiisak
Olen taustaltani sairaanhoitaja ja työskentelen erikoistutkijana kahdessa eri yliopistossa. Tutkimukseni painottuu organisaatioissa tapahtuviin väärinkäytöksiin ja niiden paljastamiseen, työhyvinvointiin ja eettiseen osaamiseen ja eettiseen johtamiseen terveydenhuollossa.
Lähdin ehdokkaaksi kuntavaaleihin, koska haluan kehittää kotikuntani elinvoimaisuutta ja palveluja työllisyyden ja asukkaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Toimin kunnanvaltuustossa 2. varavaltuutettuna ja tarkastuslautankunnan varajäsenenä. Lisäksi toimin Kanta-Hämeessä aluevaltuutettuna sekä terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan jäsenenä.
Olen kolmen lapsen äiti, joista vanhin on yläkoulussa ja kaksi alakoulussa. Pidän kovasti puuhailusta perheeni kanssa, etenkin liikkuminen ulkona on lähellä sydäntäni ❤️ Harrastan kahvakuulailua, HIIT- ja kuntosalitreenejä. Luen mielelläni kirjoja, mutta viime vuosien aikana lukeminen on painottunut ammattikirjallisuuteen ja tutkimustietoon.
Vaaliteemat
Turvalliset ja terveelliset ympäristöt asukkaille
Turvallisuus ja terveellisyys korostuu entisestään muun muassa maailmalla vallitsevan epävakaan turvallisuustilanteen ja ilmaston muutoksen takia. Turvalliset ja terveelliset elinympäristöt kattavat laajasti fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen turvallisuuteen liittyviä tekijöitä. Näihin voidaan vaikuttaa esimerkiksi edistämällä esteettömyyttä kuten lisäämällä julkista liikennettä, edistämällä liikuntamahdollisuuksia ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja ja puistoalueita, vähentämällä päästöjä ja hyödyntämällä ympäristöystävällisiä keinoja tuottaa energiaa. Turvallisuutta voidaan edistää esimerkiksi ennaltaehkäisevillä palveluilla.
Elinvoimaan, työllisyyteen ja koulutukseen panostaminen
Elinvoima tarkoittaa kunnan kykyä kasvaa, kehittyä ja menestyä. Elinvoimaa voidaan edistää muun muassa panostamalla julkiseen liikenteeseen. Toimivat julkisen liikenteen yhteydet isompiin kaupunkeihin ovat tärkeät ja niiden merkitys korostuu etenkin nyt, kun terveyspalveluja ollaan enenevässä määrin keskittämässä isommille paikkakunnille. Elinvoimaa voidaan edistää myös tukemalla kuntalaisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä esimerkiksi järjestämällä kansalaispaneeleja, keskustelufoorumeita, lisäämällä kuntalaisten liikunta mahdollisuuksia, tukemalla uusiutuvan energian käyttöä ja edistämällä kilpailukykyä luomalla mahdollisuuksia uusille innovaatioille ja yrityksille, mikä puolestaan lisää kuntalaisten työllistymismahdollisuuksia. Työllisyyden ja koulutuksen edistäminen ovat myös merkittävä osa kunnan elinvoimaisuutta ja kuntalaisten hyvinvointia. Koulutuksen edistämisessä on tärkeää ylläpitää jo olemassa olevia koulutusmahdollisuuksia, mutta myös pyrkiä lisäämään esimerkiksi uusia tutkintolinjoja.
Eettistä arvokeskustelua päätöksentekoon
Poliittisessa päätöksenteossa tulee lisätä arvokeskustelua eettisesti kestävien päätösten tueksi. Eettisesti kestävässä päätöksenteossa kuntalaisten ja heidän hyvinvointinsa ja elämälaatunsa sekä näiden edistämisen tulee olla keskeisimpiä tavoitteita. Päätöksiä tulisi pohtia oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti eri väestöryhmien näkökulmista. On erityisen tärkeää, että kaikista haavoittuvimmissa väestöryhmissä olevat ihmiset eivät jää keskusteluissa ja päätöksenteossa syrjään. Valitettavan usein leikkaukset saattavat kuitenkin kohdistua etenkin näihin haavoittuvimmissa ryhmissä oleviin ihmisiin, työttömiin, lapsiperheisiin ja ikääntyneisiin sekä heille suunnattuihin palveluihin ja koulutukseen. Eettisessä päätöksenteossa on tärkeää myös, että kuntalaisten ja sidosryhmien ääni tulee kuulluksi ja, että he pääsevät vaikuttamaan omalta osaltaan päätöksentekoon esimerkiksi järjestämällä asukasraateja. Päätöksenteon tulee olla avointa ja vastuullista ja mahdolliset kielteiset seuraukset ja haitat tulee pyrkiä minimoimaan. Eettisesti kestävässä päätöksenteossa huomioidaan myös ympäristövaikutukset. Eettinen arvokeskustelu pohjautuu niin yhteiskunnan kuin yksilöiden omiin arvoihin ja päätöksenteko on tasapainottelua ristiriidassa olevien arvojen välillä.
