Olen 56-vuotias luokanopettaja Paijärveltä.
Halu vaikuttaa asioihin on ollut aina sydäntäni lähellä. Toimin valtuutettuna ja aluevaltuuston varajäsenenä Taipalsaarella ennen muuttoani Haminaan. Lähden ehdolle kuntavaaleihin, koska haluan olla mukana lisäämässä Haminan vetovoimaa lämminhenkisenä, yhdessä tekemisen kaupunkina, jossa on hyvä asua ja yrittää. Muualta tulleena voi huomata helpommin alueen hyvät puolet, joita kauemmin paikkakunnalla asuneet pitävät itsestäänselvinä tai vähäpätöisinä.
Hamina on idyllinen, eloisa pikkukaupunki meren äärellä. Haminan ja Vehkalahden historiasta löytyy monia mielenkiintoisia asioita, joita kannattaa nostaa paremmin näkyväksi.
Myös maalla asuvien ääni pitää saada kuuluviin. Ei kuitenkaan vastakkainasettelulla vaan rakentavalla yhteistyöllä koko Haminan parhaaksi.
Kaupunkien syntyhistoria juontaa juurensa ajalta, jolloin viljelijät toivat satoaan myyntiin markkinapaikoille. Alkutuotannon tärkeys unohtuu helposti yltäkylläisyyden keskellä. Jos haluamme syödä jatkossakin kotimaista ruokaa ja turvata omavaraisuutemme, maalla asuvien elämää ei voi kurjistaa loputtomiin. Kun Hamina ja Vehkalahti yhdistyivät v. 2003, kuntaliitosta perusteltiin lauseella "Hamina ja Vehkalahti, vahvat yhdessä". Siis maaseutu ja kaupunki. Tämä on ollut unohduksissa liian pitkään ja maaseudun palvelut on nähty vain kulueränä excel-taulukoissa. Tavoitteenani on koko Haminan alueen tasapuolinen kehittäminen ja huomiointi päätöksenteossa.
Tervehenkinen keskustelu- ja päätöksentekokulttuuri lisää asukkaiden luottamusta hallintoon ja houkuttelee osallistumaan yhteisten asioiden hoitoon. Demokratiaan kuuluu avoin, kunnioittava keskustelu ja riittävä, selkeä tiedottaminen. Luottamushenkilöillä on oltava riittävästi aikaa perehtyä käsittelyyn tuleviin asioihin. Ryhmäkuri ja kabineteissa suhmurointi ei kuulu terveeseen kuntademokratiaan.
Kunnanvaltuusto on kunnissa ylintä päätösvaltaa käyttävä elin, ei automaattinen kumileimasin kaikille virkamiesten esityksille.
Kaupungin päätöksenteon tulee lisätä maaseudun vetovoimaa, jotta voimme houkutella uusia, väljempää asumista arvostavia asukkaita ja yrittäjiä.
Vehkalahden (nyk. Haminan) lukuisista kyläkouluista on jäljellä enää kaksi, Kirkkojärvi ja Pyhältö. Ne pitää molemmat säästää niin fyysisiltä tiloiltaan kuin pedagogisesti hyvin toimivina, kodikkaina opinahjoina tulevillekin sukupolville.
Kyläkoulun rauhoittaminen lakkautuspuheilta luo perheille turvallisuutta ja uskoa tulevaisuuteen. Nämä painavat paljon etenkin niiden perheiden vaakakupissa, jotka miettivät minne haluavat kotinsa perustaa.
Kyläkoulujen arvo on ymmärrettävä viimeistään nyt. Ne ovat tutkitusti erinomaisia kasvun ja oppimisen paikkoja lapsille. Tässä ajassa peräänkuulutetaan sosiaalisuutta ja toisten huomioimista. Nämä toteutuvat parhaiten yhdysluokkaopetuksessa, jossa eri ikäiset oppivat työskentelemään yhteistyössä toistensa kanssa. Yhdysluokkapedagogiikka on erittäin arvostettua maailmalla.
Kyläkoulussa mahdollistuu myös yhteistyö eri sukupolvien välillä mm. ikäihmisten yhteisöllisten ruokailujen ja muiden tapahtumien kautta.
Kouluverkkoselvitykset ovat usein laadultaan heikkoja, ne eivät huomioi yhdysluokkaopetuksen sosiaalisia taitoja kehittäviä puolia ja ne on tehty tarkoituksenmukaisesti suosimaan suuria kouluyksikköjä. Ei ole olemassa tutkimusnäyttöä suurten koulujen laadukkaammasta opetuksesta.
Kyläkoulujen lakkauttaminen ei pelasta Haminan taloutta, mutta pahoinvointia ja alueen näivettymistä se lisää. Toimitaan siis viisaasti ja suojellaan viimeiset kyläkoulut.