Oon Jenna, vankka järjestötoimija ja helsinkiläinen täältä Etelä-Haagasta.
Olen vuosia vaikuttanut erilaisissa tehtävissä ihmisoikeus-, sosiaali- ja terveysjärjestöissä sekä poliittisessa nuorisojärjestössä, keskittyen yhdenvertaisuuteen, yhteisöllisyyteen ja palveluiden saavutettavuuteen. Potilasliittotaustani kautta tunnen erityisen hyvin terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden haasteet niin järjestelmän kuin ihmisten arjen näkökulmasta.
Helsinki on kaupunki, jossa monenlaisten ihmisten pitää voida elää turvallisesti, tehdä työtä ja löytää paikkansa ilman turhaa byrokratiaa tai esteitä. Haluan rakentaa Helsinkiä, jossa vapaaehtoistyön ja yhteisöllisyyden voima otetaan käyttöön, mielenterveys nähdään kaupunkikehityksen osana ja yrittäjyys on aidosti mahdollista – kaikille aloille.
Kevään aikana puhun näistä teemoista:
1. Mielenterveys osaksi kaupunkikulttuuria – helpot kohtaamispaikat ja saavutettavat palvelut
2. Moninaiset perheet ja yhteisöllinen asuminen – kaupunki, joka huomioi erilaiset elämäntavat
3. Helsinki, jossa kaikki työ on arvokasta – reilut olosuhteet yksinyrittäjille ja pienyrittäjille
Jatketaan keskustelua – millaista Helsinkiä sinä haluat rakentaa?
Vaaliteemat
1. Mielenterveys – Mielitiloja Helsinkiin
Mielenterveyden tuki ei saa hukkua byrokratiaan. Helsinki tarvitsee helposti saavutettavia, matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, joissa kenen tahansa on helppo piipahtaa – ilman ajanvarausta tai monimutkaista prosessia.
Voimme hyödyntää vajaakäyttöisiä tiloja, kuten kirjastoja ja nuorisotiloja, ja ottaa käyttöön kasvavan vapaaehtoistyön potentiaalin. Koulutetut vapaaehtoiset voivat tarjota kuuntelevaa läsnäoloa ja perustason tukea, ja rinnalla on aina selkeä polku ammattiavun pariin, jos tarvetta ilmenee.
Näillä keinoilla voimme tuoda Helsinkiin kyläyhteisöhenkeä, jossa kukaan ei jää yksin. Hyvinvoiva Helsinki syntyy yhteisöllisyydestä!
2. Helsinki kaikille perheille
Helsinki on monimuotoinen kaupunki – myös perheille. Jokainen perhe tarvitsee turvallisen kodin ja arjen, joka joustaa heidän tarpeidensa mukaan. Perheet voivat koostua eri tavoin: yksinhuoltajista, uusperheistä, yhteisöissä asuvista, monisukupuolisista vanhemmista tai eri sukupolvien yhdessä muodostamista kodeista. Kaupungin on vastattava tähän todellisuuteen tarjoamalla erilaisia asumisratkaisuja ja palveluita, jotka tukevat kaikenlaisia perheitä.
Monimuotoisten perheiden on voitava asua Helsingissä ilman, että kaupunkisuunnittelu tai palvelut rajoittavat heidän arkeaan. Helsingissä voidaan kehittää yhteisöllistä asumista, tukea monen sukupolven koteja ja huolehtia siitä, että päivähoito, koulut ja perhepalvelut tunnistavat perheiden moninaisuuden.
Turvallinen ja perheystävällinen Helsinki syntyy siitä, että jokainen voi rakentaa itselleen sopivan arjen – ilman, että rakenteet asettavat esteitä. Haluan edistää kaupunkia, jossa kaikki perheet ovat tasa-arvoisia ja jossa palvelut eivät perustu vain perinteisiin perhemalleihin vaan siihen, mitä ihmiset oikeasti tarvitsevat.
3. Helsingissä on oikeus työhön
Kaikki työ on arvokasta, ja jokaisella ammatinharjoittajalla on oikeus toimia selkeissä ja turvallisissa puitteissa. Helsingissä on paljon yksinyrittäjiä, pienyrittäjiä ja itsensätyöllistäjiä, joille nykyinen järjestelmä tuo tarpeettomia esteitä. Tämä koskee monia eri aloja, mutta erityisesti niitä, joissa työntekijät jäävät vaille yrittäjyyteen kuuluvia perusoikeuksia – ja seksityö on yksi niistä.
Olen itse toiminut alalla ja tiedän, millaista on tehdä työtä, jota ei arvosteta samalla tavalla kuin muita elinkeinoja. Kuitenkin jokainen killinki yhteiseen kassaan on yhtä tärkeä, eikä meillä ole eri arvoisia aloja – kaikki työ on työtä.
Seksityö on ollut osa Helsingin historiaa jo 1800-luvulta, ja edelleen monet toimivat alalla itsenäisinä yrittäjinä. Nykyinen lainsäädäntö luo epäoikeudenmukaisuutta ja käytännön esteitä, jotka vaikeuttavat työntekijöiden mahdollisuuksia toimia laillisesti ja turvallisesti. Suomessa on edelleen harmaa alue, jossa seksityöntekijöiden on vaikea saada työtiloja, pankkipalveluita tai turvapalveluita, ja tämä ajaa ihmisiä turvattomiin työolosuhteisiin.
Vaikka suurin osa alan sääntelystä tapahtuu valtion tasolla, Helsinki voi toimia esimerkkinä ja kohdella seksityötä samalla tavoin kuin muutakin ammatinharjoittamista. Kaupunki voi:
1. Varmistaa, että pienyrittäjille ja itsensätyöllistäjille tarkoitetut palvelut ovat aidosti saavutettavissa kaikille – myös niille, jotka toimivat marginalisoiduilla aloilla.
2. Tukea Pro-tukipisteen toimintaa ja varmistaa, että matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat saavutettavia myös seksityöntekijöille.
3. Edistää kaupungin työelämäpolitiikassa periaatetta, jossa kaikkia yrittäjiä ja työntekijöitä kohdellaan yhdenvertaisesti – ilman moraalipaniikkia tai perusteetonta sääntelyä.
Luodaan ympäristön, jossa työn arvostus näkyy käytännössä – riippumatta siitä, millä alalla toimii. Rakennetaan Helsinkiä, jossa kaikkien työtä arvostetaan ja jossa jokainen voi tehdä työnsä turvallisesti ja oikeudenmukaisesti.
