Kehitettävä kaikkia koskeva perhelääkärimalli ja ikääntyneille seniorineuvolat. Kunnallisissa investoinneissa entistä parempia kustannustehokkaita ja ihmisläheisiä ratkaisuja.
Olen maatilalta kotoisin, Helsingin yliopistosta valmistunut maatalous- ja metsätieteiden maisteri (MMM). Olen tehnyt elämäni työuran Valiossa hyvin laaja-alaisesti toiminta- ja johtamisjärjestelmien kehittäjänä, viestinviejänä sekä käyttöönottajana. Olen työskennellyt mm. seuraavilla ammattinimikkeillä: projektihenkilö, tuotantopäällikkö, kehityspäällikkö, kehitysvalmentaja, projektipäällikkö, tehtaanjohtaja.
Työssäni sain oppia ja kokemusta kaikista suuren yrityksen toimintaprosesseista mukaan luettuna energian tuotanto, raaka- ja jäteveden hallinta, henkilöstön kehittäminen, tuotteen myynnin suunnittelu- ja tuotannon ohjausprosessit sekä erityisesti investointien suunnittelu ja toteutus. Kunnallisella tasolla osaamisestani voisi olla paljon hyötyä investointiensuunnittelussa.
Vuoden 2014 alussa siirryin eläkkeelle, mutta suurimman osan eläkeajastani olen työskennellyt Valion kehitysprojekteissa Virossa ja Suomessa. Varsinaisen palkkatyönteon lopetin noin 3 vuotta sitten. Olen ollut koko elämäni ajan kiinnostunut työn ohella terveellisestä ravitsemuksesta sekä yleensä ehkäisevästä terveydenhoidosta sekä IT-järjestelmien kehittämisestä. Niinpä nyt viime vuosina olen saanut aika rauhassa perehtyä syvemmin näihin asioihin.
Virossa olen asunut eri otteissa yhteensä noin kymmenen vuotta. Siellä sain kokemusta perhelääkärijärjestelmästä. Perheet sekä yksinasuvat voivat valita itselleen sopivan perhelääkärin, jonka kautta hoidetaan koko perheen terveysasioita. Lääkäriin saa yhteyden hyvin helposti soittamalla, tekstarilla tai sähköpostilla. Järjestelmä kattaa koko maan, ja perhelääkärin palvelut ovat ilmaisia.
Palattuani Suomeen ja siirryttyäni työnantajan terveyden huollosta julkisen terveydenhuollon piiriin yllätyin siitä, miten vaikea on saada yhteyttä julkisen terveydenhuollon lääkäreihin. Asiat etenevät aika hitaasti. Siinä on riski, että vaivat voivat kehittyä sellaiseen tilaan, jonka korjaaminen voi olla hyvin kallista tai potilaan henkeä uhkaava. Tarvitaan ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä, ettei koko mökki pala. En epäile, etteikö Suomessa lääkäreiltä osaamista löydy. Muutamien tapaamieni lääkärien kanssa keskustelluissani on noussut esiin, että oma-/perhelääkärijärjestelmä voisi olla nykyistä mallia tehokkaampi, kun asiakkaat ja tapaukset ovat tuttuja.
Iso joukko ikääntyneitä on tulossa siihen ikään, että yksinselviämisongelmien huomaaminen voi myöhästyä. Erityisesti muistisairauksien kehittyminen voi yllättää, koska vanhukset ovat fyysisesti entistä hyväkuntoisempia.
Puolueen aivoriihessä tuli esille sana ”seniorineuvola” tai ”ikääntyneiden neuvola”. Minusta tämän huomaaminen oli kultajyvä, jota pitää kehittää. Suomessa on noin 200 000 yli 75 vuotta täyttänyttä yksin asuvaa vanhusta. Useimmat heistä haluavat asua kotona mahdollisimman kauan. Olisi hyödyllistä olla järjestelmä, jolla valvottaisiin yksinelävien tilaa tietyin aikavälein. Varmistettaisiin, että pärjääminen on kunnossa, ja jos ilmene ongelmia, niin neuvottaisiin/järjestettäisiin tarvittavaa apua.
Vaaliteemat
Kunnallisten investointien laadun parantaminen
Investointien suunnittelussa huomioitava pitkän aikavälin vaikutukset asukkaiden elämän laatuun, investointien kannattavuuteen sekä tärkeyteen.
Asumisympäristö
Eri ihmiset tykkäävät eri asioista myös asumisen ja asumisympäristön suhteen. Useimmat varmaankin tykkäävät, että asunnon ikkunoista näkyisi muutakin kuin viereisen talon seinä. Suomessa tilaa riittää tehdä taloja nykyistä harvempaan.
Inhimillisyys
Tehtäessä muutoksia sosiaali- ja terveyspalveluihin inhimillisyyttä ei saa unohtaa. Pitää tehdä kaikissa muutosprojekteissa sekä olemassa olevien toimintatapojen osalta inhimillisyysarvio, ja sen perusteella tarvittavat johtopäätökset sekä seuranta.
