Jari Lauronen
Olen 64-vuotias tekniikan tohtori, jolla on pitkä ja laaja työkokemus sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Johtamiskokemusta minulla on noin 20-vuotta. Olen lisäksi ollut vienti- ja tuontitehtävissä, ulkomaanprojekteissa, tuotekehityksessä, opettanut niin peruskoulussa, lukiossa, ammattikorkeakoulussa kuin yliopistossakin, toiminut yliopistotasolla noin 8 vuotta niin tutkijana kuin professorinakin sekä toimiessani Joensuun Tiedepuisto Oy:n toimitusjohtajana ollut aktiivinen toimija Pohjois-Karjalan ja Joensuun aluekehittämistyössä. Olen tällä hetkellä Keskustan Pielisensuun paikallisyhdistyksen puheenjohtaja, kunnallisjärjestön ja piirin hallitusten jäsen, piirihallituksen työvaliokunnan jäsen, 25.2.2025 alkaen Joensuun kaupunginhallituksen jäsen sekä rakennus- ja ympäristölautakunnassa kaupunginhallituksen edustaja. Lisäksi olen osallisuus- ja vetovoimalautakunnan varajäsen. Olen myös Palloliiton vaikuttajaryhmän Joensuun edustaja sekä Liikesivistysrahaston Pohjois-Karjalan aluetoimikunnan puheenjohtaja. Perheeseeni kuuluu aviopuolison lisäksi kaksi aikuista lasta ja kaksi pientä koiraa. Pääharrastukset; alueelliseen kilpailukykyyn liittyvä tutkimus, kuntosali, moottoripyöräily ja ulkoilu.
Vaaliteemat
Kohti tulevaisuuden Joensuuta
Tulevaisuuden moniarvoista Joensuuta rakennettaessa on välttämätöntä, että päätöksentekijöillä on:
• kykyä katsoa yhtä aikaa yksityiskohtia ja kokonaisuuksia
• kykyä arvioida eri vaihtoehtojen hyötyjä ja haittoja pitkällä tähtäimellä, alueellisesta näkökulmasta ja erilaisista arvonäkökulmista
• ymmärrystä alueellisen veto- ja pitovoiman muodostumisesta ja tekijöistä
Kehittämisen prosessia on saatava vietyä strategisempaan suuntaan. Parasta saatavilla olevaa tietoa ja osaamista on hyödynnettävä järjestelmällisesti paitsi kaupunkistrategian laatimisessa myös strategian vaikutusten seuraamisessa ja kehitystoimenpiteiden suunnittelussa.
Erityisen tärkeitä kehittämisen kohteita Joensuun tulevaisuuden elinvoiman vahvistamiselle tulevat olemaan:
• kansallisten ja kansainvälisten osaamisen ja yhteistyön verkostojen rakentaminen yhteistyössä kaupungin muiden toimijoiden kanssa
• liikenneyhteyksien parantaminen ja erityisesti lentoliikenteen jatkuvuuden turvaaminen
• viihtyisät ja toimivat asumisympäristöt myös kaupungin reuna-alueilla
Yritysten Joensuu
Yritystemme menestyminen on peruspilari Joensuun menestykselle ja mahdollisuuksille kehittää kaupunkimme elinvoimaa myös tulevaisuudessa. Hyvä toimintaympäristö tukee yrityksiä sen kaikissa elinvaiheissa ja luo hyvät mahdollisuudet niin kasvuun, kehittymiseen, innovaatiotoimintaan kuin vientitoimintaankin. Keskeisessä osassa hyvässä toimintaympäristössä ovat paitsi Pohjois-Karjalasta löytyvä vahva osaaminen ja toimijat myös eri toimijoiden globaalit osaamisverkostot ja toimintaympäristön jatkuva kehittäminen nopeasti muuttuvassa maailmassa. Toimintaympäristön kehittäminen edellyttää kykyä katsoa myös tulevaisuuteen, kehittämisvalintojen tekemistä Joensuun omiin vahvuuksiin nojaten sekä ymmärrystä toimintaympäristön rakenteiden keskinäisistä suhteista erityyppisille yrityksille. Yritysten toimintaympäristö pitää myös nähdä Joensuuta isompana kokonaisuutena. Pohjois-Karjalan veto- ja pitovoimaisessa toimintaympäristössä Joensuun seutu toimii veturina ja muut alueet ovat vahvasti verkottuneet Joensuuhun ja sitä kautta laajasti niin koti- kuin ulkomaillekin.
Liikunta kuuluu kaikille
Liikunnan vaikutukset niin terveyteen kuin yleiseen hyvinvointiinkin ovat kiistattomat. Mahdollisuuksia liikkumiseen, liikuntaan ja urheiluun tulee Joensuussa löytyä niin niin lapsille, nuorille, aikuisille kuin ikääntyneillekin. Liikuntamahdollisuuksien kehittämisessä on huomioitava alueellinen tasavertaisuus, erityisryhmien tarpeet, niin tavoitteellisesti harrastavien kuin ei-tavoitteellisesti harrastavien tarpeet sekä erityisesti vähävaraisten lasten ja nuorten mahdollisuudet olla mukana ohjatuissa liikuntaharrastuksissa.
Lasten ja nuorten liikunnalla on erittäin positiivisia jopa koko elinajan kestäviä terveysvaikutuksia. Lisäksi oikeanlainen tavoitteellinen harjoittelu luo uskoa omiin mahdollisuuksiin elämässä ja halua tehdä töitä tavoitteidensa eteen. Lisäksi joukkueurheilu opettaa yhteistyötä ja toimimista osana jotain suurempaa kokonaisuutta. Liikunta urheiluseuroissa luo myös pitkäaikaisia ystävyyssuhteita ja estää monin tavoin ns. syrjäytymistä.
Myös vähävaraisten lapsilla ja nuorilla on oltava mahdollisuus ohjattuun liikuntaan. Tätä voidaan tukea pitämällä liikuntapaikkojen hinnat alle 18-vuotiaille hyvin alhaisina tai jopa ilmaisina. Lisäksi voidaan kaupungin omia panostuksia suunnata liikuntalajeihin, jotka jo luonnostaan ovat sekä kustannuksiltaan että muilta vaatimuksiltaan ns. matalan kynnyksen lajeja.
