Kati Mukkala
Olen neljän nuoren äiti, koulutukseltani yhteiskuntatieteiden maisteri ja työskentelen Siun Soten vammaispalvelussa sosiaalityöntekijänä, olen ollut alalla eri tehtävissä yli parikymmentä vuotta, aiempi koulutukseni on kuntoutuksen ohjaaja (AMK). Asun Kiihtelysvaarassa, noin puolen tunnin ajomatkan päässä Joensuun torilta, mutta maakunta on tullut tutuksi työn ja lasten harrastusten kautta, vaikka alkuperäinen pohjoiskarjalainen en olekaan. Erityisesti hyvinvointiin, sosiaalipalveluihin sekä liikuntaan ja luontoon liittyvät asiat ovat minulle tärkeitä ja mm. niihin minulla on osaamista ja tietotaitoa annettavaksi päätöksentekoon.
Opiskelen julkisoikeutta Itä-Suomen yliopistossa työni ohella, se tukee hyvin työtäni ja luottamustehtäviäni, joita olen saanut hoitaa sekä paikallisesti että alueellisesti viimeiset pari vaalikautta. Olen tällä hetkellä ISLOn hallituksen jäsen, kaupunginhallituksessa ja omistajaohjausjaostossa varajäsenenä, hyvinvointialueen ympäristöterveydenhuollon jaostossa varajäsenenä, Pohjois-Karjalan työllisyysalueen lautakunnassa varajäsenenä, Riverian valtuustossa ja tarkastuslautakunnassa varajäsenenä sekä Keskustan Pohjois-Karjalan piirihallituksen jäsen, Joensuun kunnallisjärjestön sihteeri ja Kiihtelyksen paikallisyhdistyksen varapuheenjohtaja. Lisäksi olen vanhempaintoimikunnassa ja urheiluseuroissa aktiivinen toimija. Yhteistä asioiden hoitoa on tullut tehtyä siis jonkin verran jo ja yhä haluaisin edetä rastilta seuraavalle luottamushenkilömatkallani. Hyvinvoinnin mahdollistaminen ja tukeminen ovat lähellä sydäntäni, harrastukset ja yhdessä tekeminen niin suurissa kuin pienissä mittakaavoissa on tärkeää myös haja-asutusalueilla. Pienetkin asiat ovat osa kokonaisuutta ja kokonaisuus huomioiden tahdon tehdä kestäviä ratkaisuja joensuulaisten hyväksi. Joensuulaiset päättävät, minkälainen joukkue on viemässä kuntaamme eteenpäin seuraavalla rastivälillä vuodesta 2025 vuoteen 2029 ja mikä reitinvalinta valitaan.
Vaaliteemat
Huomio lapsiin
On tärkeää huomioida koko laaja Joensuu, erityisesti tehtäessä lapsia koskevia päätöksiä, liittyivät ne sitten vaikka päivähoitoon, leikkipuistoihin tai kouluarkeen ja harrastuksiin. Koulunkäynninohjaajia tulisi lisätä ja ”hyviksiä” eli hyvinvointiohjaajia tulisi saada joka kouluun, he ovat myös matalankynnyksen keskustelijoita, aikuisia koulupäivässä ja sen jälkeen. Yhteiset tilat, kuten koulut, tulisi saada käyttöasteeltaan paremmiksi, kuntalaisten käyttöön iltaisin ja viikonloppuisin.
Veto- ja pitovoimaa sekä edellytykset yrittäjyydelle
Yrittäminen täytyy mahdollistua ja kaupungin organisaatiossa täytyy liike-elämän avauksiin pystyä reagoimaan notkeasti. Myös liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien täytyy kohentua, laajakaista olisi täällä itärajalla toimiva. Meillä täytyy luoda uutta, kuten järvikaloista ruokaa koulukeittiöihin muun lähiruoan lisäksi. Lisäksi täytyy vahvistaa vetovoimaa ja pitovoimaa, jotta nuoret löytävät toimeentulon kotiseuduiltaan ja meidän täytyy ottaa vastaan myös muualta tulevia joensuulaisiksi ja tarjota elämän edellytyksiä, sillä huoltosuhteemme tarvitsee myös tulomuuttajia ja heidän panostaan alueellemme.
Kulttuuria ja liikuntaa kaikille
Kaupunkimme kulttuuri- ja liikuntapaikkatarjonnalla tuemme ja teemme ennaltaehkäisevää hyvinvointityötä kaikkien kuntalaisten, kuten lasten tai senioreiden suhteen. Kansalaisopiston kurssitarjonta täytyy yltää koko Joensuun alueelle sekä järjestöjen työskentely mahdollistaa kuntalaisia kuunnellen. Lähiliikuntapaikkojen täytyy olla saavutettavissa ja niiden pitää olla toimintakunnossa, ne ovat myös kohtaamisen paikkoja, joissa luodaan moninaista hyvinvointia. Liikuntapaikoista täytyy poistaa kynnykset niin konkreettisesti kuin kuvaannollisestikin, jotta ne olisivat kaikkien saavutettavissa paremmin.
