74

Timo Puustinen

Joensuu, Pohjois-Karjala
Metsätalousinsinööri (AMK), Eläkeläinen, 69

Olen 69-vuotias eläkeläinen Tuupovaaran Koverosta. Asun puolisoni kanssa maaseudulla 48 km Joensuun torilta. Harrastan liikuntaa, metsästystä, lukemista, metsänhoitoa ja järjestötoimintaa. Kolme aikuista lasta ja 4 lastenlasta eivät asu enää kotona. Heidän avullaan saa myös tietoa, kuinka lapsiperheiden palvelut toimivat.
Kuluvalla vaalikaudella olen ollut kaupunginvaltuutettu ja kaupunkirakennelautakunnan varapuheenjohtaja. Olen vaalikauden aikana perustetun 5 kunnan yleiskaavatoimikunnan puheenjohtaja. Olen maakuntaliiton hallituksen jäsen ja maakuntakaavatoimikunnan puheenjohtaja.

Vaaliteemat

Koulutus luo hyvän pohjan elämälle

Kuntien rooli ja vastuu varhaiskasvatuksesta, koulutuksesta, kulttuurista ja nuorisotoimesta korostuu valtakunnallisen sote-uudistuksen toteuduttua. Siksi kaupungin päätökset tulee aina arvioida myös lasten ja nuorten edun kannalta.
Päivähoito, esiopetus ja alakoulujen opetus järjestetään lähtökohtaisesti aina lähipalveluna.
Päättyvällä vaalikaudella toteutunut kouluverkkouudistus saatetaan loppuun. Mutala-Utran alueen ja Niittylahti-Reijola alueen kouluratkaisuissa lähtökohtina tulee olla lapsen etu, alueen elin- ja vetovoiman tukeminen, ympäristövaikutukset ja kokonaistaloudellisuus.
Kouluratkaisujen ennakkoarvioinnissa on kyettävä tunnistamaan myös ne kaupunginosat ja alueet, joiden lapsimäärä kääntyy koulun suunnitellun elinkaaren aikana selvään laskuun.
Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen koulunkäyntiin. Oppimisen tuessa tehtävät linjaukset perustuvat valmisteilla olevaan lainsäädännön uudistukseen.
Kaupungin päiväkotiverkon hallittua uudistamista jatketaan painopisteen ollessa fyysisen käyttöikänsä loppuvaiheessa olevien rakennusten korvaamisessa uudisrakennuksilla. Päiväkodit pysyvät lähipalveluna.

Huippuosaaminen vahvistaa kaupunkikuvaa

Joensuussa on kansainvälisesti tunnustettua huippuosaamista muun muassa metsäbiotaloudessa ja fotoniikassa.
Joensuu on tehtävä tunnetuksi Euroopan ja jopa maailman johtavana metsäpääkaupunkina.
Vahvan erityisosaamisen pitää näkyä vielä nykyistä enemmän Joensuun imagomarkkinoinnissa.
Kaupungin omien metsien talous- ja moninaiskäyttö sekä metsien hoito nostetaan laadullisesti kansalliselle ja kansainväliselle huipputasolle ja samalla kaupungin metsät tutkimus- ja elämysmatkailun kasvavaksi kohteeksi.
Metsäbiotalouden vahvistuminen muun muassa uusien puupohjaisten tuotteiden ja puurakentamisen avulla tukee koko maakunnan kehitystä, myös kuntien ja kylien paikallistaloutta, maataloutta sekä metsätaloutta.
Puurakentamisen vaihtoehto tulee aina selvittää uudis- ja korjausrakentamisessa

Sykkivä keskusta, elinvoimainen maaseutu

Pielisjokivarren elämisen sykkeen tulee laajentua myös Kauppatorille ja keskustan kivijalkamyymälöihin.
Tavoitteena on, että torista ja sen ympäristöstä kehittyy monialainen ja monikulttuurinen, elävä ja sykkivä kaupunkitapahtumien sydän.

Pitäjien palvelupisteille kehitetään yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa vuoden 2025 aikana aidosti palveleva toimintamalli, jonka laatimista varten nimetään erillinen työryhmä. Työryhmään tulee edustus osallisuus- ja vetovoimalaitakunnan lisäksi kasvatus- ja koulutuslautakunnasta, kulttuuri- ja liikuntalautakunnasta sekä kaupunkirakennelautakunnasta.
Maaseudun yrityksille, asukkaille ja loma-asukkaille tärkeiden yksityistieavustusten taso säilytetään.