Olen 18-vuotias lukio-opiskelija. Olen aiemmin asunut Vuoreslahdessa, mutta nykyisin asun Kajaanin keskustassa. Harrastuksiani ovat pianonsoitto, urheilu ja luonnon tutkiminen.
Olen toiminut Kajaanin nuorisovaltuustossa vuodesta 2022 lähtien, ja olen Kainuun hyvinvointialueen nuorisovaltuuston puheenjohtaja. Myös Keskustanuorissa olen toiminut muutaman vuoden ajan.
Nuorisovaikuttamistaipaleellani olen oppinut jo paljon kunnallisesta päätöksenteosta ja vaikuttamisesta. Tärkeimpiä asioita minulle nuorisovaltuustovaikuttamisessa ovat olleet nuorten fyysinen terveys ja mielenterveys, julkinen liikenne syrjäseuduilla, Kainuun pitovoimaisuus ja yhteisöllisyyden edistäminen.
Halusin lähteä kuntavaaleissa ehdolle, koska asioihin voi vaikuttaa parhaiten siellä, missä päätökset tehdään. Mielestäni on myös demokratian kannalta tärkeää saada valtuustotyöskentelyyn mukaan nuoria.
Yksi Kajaanin haasteista on väestön ikääntyminen ja poismuutto. Pitääksemme niin Kajaanin väestön kuin taloustilanteenkin elinvoimaisena, on mietittävä, miten tekisimme Kajaanista paikan, jonne haluaa jäädä asumaan.
Eräs tärkeä asia, mikä pitää ihmisiä kunnassa ovat verkostot. Verkostot muodostuvat yhteisöllisyyden kautta, minkä vuoksi Kajaanilaisten yhteisöllisyyttä tulee tukea. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että niin koulutukseen kuin julkisiin tiloihinkin luodaan rakenteita, jotka mahdollistavat tutustumisen, kestävien ihmissuhteiden luomisen ja niiden ylläpidon.
Yksi konkreettinen esimerkki yhteisöllisyyden edistämisestä on sosiaalisen infrastruktuurin parantaminen. Tarvitsemme Kajaaniin vapaa-ajanviettoon sopivia tiloja, joissa nuoret ja vanhemmatkin kuntalaiset voivat tavata ystäviään ja viettää aikaa.
Fyysinen aktiivisuus on yksi terveyden edellytyksistä, mutta sen riittävä toteutuminen etenkin nuorten keskuudessa on alueellamme ollut muuta Suomea matalampaa. Kajaanissa olisi siis tärkeää keskittää voimavaroja lähiliikuntamahdollisuuksien tarjoamiseen, liikuntapaikkojen kunnossapitoon ja ihmisten motivoimiseen liikunnallisen elämäntavan ylläpidossa. Hyvän fyysisen terveyden edellytyksenä ei pidä olla raha eikä halu menestyä kilpailuissa, vaan myös matalan kynnyksen maksuttomia liikuntapalveluita on tuettava. Erityisesti lasten kohdalla on mietittävä, miten liikkumaan saisi kannustettua ilon kautta ja vapaaehtoisesti.
Mielenterveyden haasteet ja yksinäisyys ovat monen kuntalaisemme huolenaiheita. Jokaiselle kuntalaiselle pitäisi tarjota mahdollisuus saada apua ja tukea jaksamisen haasteisiin jo siinä vaiheessa, kun ongelmat ilmenevät. Mikäli mielenterveydellisistä haasteista saadaan otettua koppia jo alussa, niin tarve sairaala- ja lääkehoidolle pienenee. Ennaltaehkäisevällä toiminnalla ja alkuvaiheen tuella saamme pienennettyä terveydenhuollon jonoja ja vähennettyä työkyvyttömyyttä.