Olen luomuviljelijä ja paluumuuttaja. Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden maisteri ja takana on yli 20 vuoden ura taloustoimituksissa useissa eri tehtävissä Helsingissä, mutta juuret ovat olleet koko ajan tiukasti kotitilalla Kärsämäellä. Maatalousyrittäjyyden ohessa jatkan edelleen vapaana toimittajana. Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme lasta.
Vaaliteemat
Yrittämisen ykköskunta
Kärsämäki on menestynyt Suomen Yrittäjien kuntabarometrissa erinomaisesti, ja näin tulee olla myös jatkossa. Kunnan päätöksenteossa yrityslähtöisyys on hyvä pitää korkealla. Kärsämäen sijainti Nelostien varrella tarjoaa hyvät mahdollisuudet monenlaiseen yritystoimintaan, eikä kaikkia mahdollisuuksia ole vielä käytetty. Omatoimisen ja ahkeran yrittäjyyden tuoma talouskasvu on parasta ja elinvoimaisinta kasvua. Myös maatalousyrittäjyys on Kärsämäellä voimissaan ja sen edellytykset on turvattava.
Omatoimisuutta terveyspalveluihin
Hyvinvointialue on heikentänyt lähes kaikkia terveyspalveluja pienissä kuntakeskuksissa. Hyvin toiminut terveyskeskus poistui Pohteen toimesta. Verovaroin kustannettavaan terveydenhoitoon pääsy on tehty niin vaikeaksi, että Kärsämäen on pyrittävä houkuttelemaan mahdollisuuksien mukaan yksityisiä terveyspalveluja. Jos julkinen terveydenhuolto heikentyy nyt nähdyllä tavalla, kunnan on pakko olla oma-aloitteinen. Kärsämäen hyväkuntoiset terveyskeskustilat antavat hyvät edellytykset sekä yleislääkärin että hammaslääkärin toiminnalle. Ennalta ehkäisevistä hyvinvointipalveluista on pidettävä tiukasti kiinni.
Rauhallinen asuinympäristö myös tulevaisuudessa
Kärsämäen kaltaisten pienten maalaiskuntien vahvuus on turvallinen kouluympäristö lapsille ja nuorille, sekä rauhallinen ja hiljainen asuinympäristö. Ajankohtaisista uusiutuvan energian hankkeista aurinkoenergia ei tuota melua, välkettä eikä pilaa maisemaa. Työpaikkoja luova bioenergia taas nivoutuu erinomaisesti osaksi alkutuotantoa. Tuulivoimahankkeiden suhteen on syytä olla tarkkana. Esitetyssä laajuudessaan nykyiset tuulivoimahankkeet heikentävät Kärsämäen eteläisten kylien asuinviihtyvyyttä pahasti. Tuulivoiman etäisyydet asutuksen on pidettävä riittävinä. Laakea pohjoispohjalainen luonnonmaisema muuttuu tuulivoimaloilla rakennetuksi teolliseksi ympäristöksi, joka on tutkitusti myös monille eläinlajeille erittäin haitallinen. Luontoarvot tuhoutuvat kymmeniksi vuoksiksi. Keskustapuolueen luontosuhde uhkaa ajautua tuulivoimahankkeiden puristuksessa tuuliajolle. Metsäkatoa lisäävä tuulivoima edustaa uusiutuvan energian kertakäyttökulttuuria.
Pohjois-Pohjanmaan energiamaakuntakaava pyrkii huomioimaan eläinten elinympäristöä. Kuntapäättäjien ei pidä olla tuulivoimayhtiön vietävissä, sillä vain kunta voi omilla päätöksillään suojella asukkaidensa elinympäristöä ja pitää huolta omaisuuden suojasta.
