Olen 40-vuotias syntyperäinen keravalainen perheenäiti. Koko ikäni olen asunut pääkaupunkiseudulla ja se on tullutkin vuosien varrella itselleni todella tutuksi. Työskentelen tällä hetkellä varhaiskasvatuksessa. Perheeseeni kuuluu mies ja kaksi ala-asteikäistä lasta. Vapaa-aikani kuluu luottamustehtävissäni kirkkovaltuustossa, kirkkoneuvostossa varajäsenenä sekä Keravan Vesaisten hallituksessa.
Keravalaisten lasten ja nuorten liikuntaa on pystyttävä tukemaan kaikin mahdollisin tavoin. Tästä hyvänä esimerkkinä on harrastamisen Suomen malli. Tämänkaltaisia matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia on tuettava kaupungin, seurojen ja järjestöjen kanssa yhteistyötä tehden. Liikunta tutkitusti lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, parantaa minäkuvaa, kehittää oppimista ja ennaltaehkäisee syrjäytymistä sekä ehkäisee sairauksia. Siksi on tärkeää että keravalainen lapsi ja nuori pystyy harrastamaan jotain itselleen mielekästä matalallakin kynnyksellä ilman taloudellisia paineita vanhemmille.
Keravalaisissa kouluissa ja päiväkodeissa ryhmäkoot on pidettävä pieninä, mutta myös erityistä tukea tarvitsevat pitää huomioida kun ryhmiä ja luokkia rakennetaan. Näin opettajilla ja varhaiskasvatuksen henkilökunnalla jää aikaa kaikille, sekä ammattilaiset jaksavat itse paremmin. Erityistä tukea saavien tulisi myös saada tukea nopeammin ja koulun sekä päivähoidon tulisi tehdä enemmän yhteistyötä varhaiskasvatuksesta kouluun siirtyvien erityislasten ja perheiden kanssa. Myös koulukiusaamiseen tulisi puuttua ennalta ehkäisevillä tavoilla. Kuten ammattilaisten tai kokemusasiantuntijoiden luennoilla.
Kerava on pieni kaupunki josta on hyvät yhteydet lähikaupunkeihin ja lentoasemalle. Uusia asuinalueita kaavoitettaessa Keravan tulee huomioida että alueille tulee erikokoisia asuntoja, palveluita ja julkisen liikenteen kulkuvälineisiin kohtuullinen matka. Ulkoilualueissa tulisi huomioida myös esteettömyys ja ottaa kaikki ikäryhmät huomioon. Keskustaan rakennuttaessa on talojen alakertaan hyvä saada liiketiloja jotta keskustaan saataisiin lisää eloa. Kävelykadun ympärivuotiseen viihtyvyyteen olisi myös panostettava. Uusien asuinalueiden ja keskustan kehittämisessä olisi hyvä jatkossakin kuunnella kaupunkilaisia sekä yrittäjiä.