Olen 46-vuotias järjestöviestinnän ammattilainen, 2 teini-ikäisen ja yhden eskari-ikäisen tyttären äiti. Lasten harrastusten lisäksi vapaa-aikani kuluu musiikin ja liikunnan parissa. Muutimme perheeni kanssa Keravalle vuonna 2013. Kaupunki oli kyllä tullut tutuksi jo aiemmin, sillä puolisoni on täältä kotoisin ja olin käynyt Keravalla töissä jo vuodesta 2007.
Kerava on juuri sopivan kokoinen: palveluita, harrastuksia ja muuta tekemistä löytyy, eikä minnekään ole pitkä matka. Täällä on vielä jäljellä lähiluontoa, ja siitä on pidettävä kiinni. Tänne on ollut hyvä juurtua ja kokea yhteisöllisyyttä vaikkapa toimimalla vanhempainyhdistyksissä. Toivoisin, että Keravalla asuisi ja tänne muuttaisi ihmisiä, jotka arvostavat kaupunkiaan ja ovat valmiita omalta osaltaan toimimaan sen viihtyisyyden ja turvallisuuden puolesta.
Olen kotoisin Pohjanmaalta, ja kasvanut keskustalaisuuteen. Vaikka oma elämä on ollut pääkaupunkiseudulla ja sen kupeessa jo lähes 30 vuotta, toivoisin että kaikkialla Suomessa voitaisiin elää hyvää elämää. Oma taustani teologina ja kauppatieteilijänä yhdistää myös minulle tärkeät arvot kuntapolitiikassa: kaikista pidetään huolta, mutta sitä varten tarvitaan hyvinvoiva ja kestävä talous.
Tarvitsemme taloudellista kasvua, jotta voimme tarjota asukkaille hyviä lähipalveluja. Meidän on pidettävä huolta Keravan veto- ja pitovoimasta niin yritysten kuin työntekijöiden eli veronmaksajien näkökulmasta. Tähän vaikutetaan muun muassa kaavoituksella, yrityspalveluilla, liikennejärjestelyillä, päivähoidon ja koulujen etäisyydellä, viihtyisyydellä, harrastusmahdollisuuksilla... Tämä vaatii myös tehokasta hallintoa ja taloudenpitoa eli osaavia ja motivoituneita viranhaltijoita ja päättäjiä.
Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus. Keravalla on panostettava laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Luokka- ja ryhmäkoot on pidettävä pieninä. Erityistä tukea tarvitsevien tulisi saada nopeammin ja riittävästi tukea ja tämä tuen tarve pitäisi ottaa huomioon esimerkiksi resurssituntien määrissä tai luokkakoossa. Terveys- ja tukipalveluihin täytyy panostaa, myös niin että tehtäviin saadaan palkattua ammattilaisia, jotka viihtyvät tehtävässään pitkään. Myös perheille ja vanhemmille on tarjottava tukea matalalla kynnyksellä. Harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin ja lasten ja nuorten liikuntaan täytyy edelleen satsata, lapsia ja nuoria kuunnellen. Yhteistyötä järjestöjen yms. toimijoiden kanssa voisi edelleen tiivistää.
Kaupungin on yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa huolehdittava siitä, että Kerava säilyy turvallisena kaupunkina. Emme saa antaa alueiden eriytyä liiaksi; jos turvallisuusongelmat keskittyvät jonnekin, siihen täytyy puuttua ripeästi.
Tärkeää turvallisuudelle on lasten ja nuorten hyvinvointi ja osallisuuden tunne. Syrjäytymisen ehkäisyyn on pyrittävä kasvattajien ja kotien yhteistyöllä. Koko kylä kasvattaa ja välittää!
Näinä epävarmoina aikoina kaupungin on varauduttava myös ulkopuolisiin uhkiin ja kriiseihin.