Leila Rehn
Olen asunut Kirkkonummella reilut 30 vuotta, mutta olen syntyjäni savolaistyttö, ja kesämökkini on Mikkelissä. Kävin kouluni ja aloitin suunnistuksen sekä partiotoiminan Pohjois-Karjalassa. Otaniemessä opiskelin fysiikkaa, ja töihin menin vuonna 1980 Nokialle. Tein ATK/IT -alan töitä reilut 30 vuotta erilaisissa tuotekehityksen koordinointihommissa.
Eläkkeelle jäätyäni opiskelin Helsingin yliopistossa psykologin tutkinnon; vain harjoittelu puuttuu.
Opinnot ovat nyt valmiit, ja minulla olisi aikaa ja energiaa suunnattavaksi paikallispolitiikkaan.
Yhteisen hyvän edistäminen on aina ollut minulle tärkeää, mutta puolueeseen sitoutuminen on tuntunut vaikealta. Puolue kuitenkin tarjoaa kanavan viedä asioita eteenpäin yhteiskunnassa. Jokaisessa puolueessa on paljon hyvää – valitse siitä nyt vain yksi!
Minulle keskustalaisuus oli pitkään kuin valkoiseen munankuoreen piilotettu pääsiäismuna. Ulospäin se saattaa vaikuttaa vaatimattomalta ja liittyy lähinnä maatalouteen. Viime keväänä osallistuin keskustavaikuttaja-seminaareihin, ja munankuori avautui. Sen sisältä paljastui suklaata – suurinta herkkuani: rohkeus, edistyksellisyys, yhteistyö ja paikallinen voima.
Poliittiseen vaikuttamiseen aktivoiduin jo kauan sitten, silloin kun päätettiin suursataman sijainnista. Kampanjoimme aktiivisesti sen puolesta, että satama ei tullut Kantvikiin, vaan se rakennettiin Vuosaareen. Tämän toiminnan jatkoksi olin Kirkkonummella puolueisiin sitoutumattomana varavaltuutettuna ja koululautakunnan jäsenenä.
Maahanmuuttajien tukihenkilönä olen ollut yli 15 vuoden ajan.
Suunnistaisin mielelläni edelleen, mutta polvet reistailevat. Onneksi voin kävellä, pyöräillä, hiihtää ja meloa. Kasvatan itse tekemässäni kasvihuoneessa tomaatteja ja kokeilen kutoa mattoja.
Muutama vuosi sitten rupesin puhumaan mieheni kanssa hänen äidinkieltään, ruotsia.
Viiden lapsenlapsen mummona oleminen on minulle suuri ilo.
Vaaliteemat
Paikalliset palvelut
Lupaan edistää lähipalvelujen kehittämistä, kuten koulujen, terveyspalveluiden, päiväkotien, kylätalojen, kirjastojen, liikuntamahdollisuuksien ja kyläkauppojen säilyttämistä sekä niiden toimintaedellytysten parantamista. Edistän näitä asioita kustannustietoisesti, pitkän aikavälin hyödyt huomioiden.
Ympäristä- ja luontoarvot sekä kestävä kehitys
Lupaan huomioida ympäristö- ja luontoarvot kaikessa toiminnassani. Luonnolla on suuri virkistysarvo meille kaikille. Kestävä luontosuhde syntyy lapsuuden lähimetsässä. Kunnan kehittämisessä tulee huomioida luonnon ja luonnonläheisyyden säilyttäminen.
Ravintomme, rakennusmateriaalit ja paljon, paljon muuta on peräisin luonnosta.
Kun haluamme ja tarvitsemme ruokaa, on jonkun se tuotettava ja valmistettava jossain. Jos kuljetamme itseämme ja tavaravirtoja autoilla, on rakennettava autoja ja ylläpidettävä tiestöä. Jos käytämme sähköä, on jossain oltava voimaloita.
Kuinka paljon voimme ottaa luonnon kiertokulusta. Mikä on oikeudenmukaista tulevia sukupolvia ja vähemmän kehittyneitä maita kohtaan? Tasapainottelu kestävän kehityksen polulla on haastavaa.
Maa- ja metsätalouden harjoittajat sekä kalastajat toimivat läheisessä yhteydessä luontoon, ja heidän luontoalan asiantuntemuksensa sekä työpanoksensa ovat huoltovarmuuden kannalta on arvokasta. He ovat voimavara kestävässä kehityksessä, eivät vastapuoli.
Yhteistyöllä eteenpäin, eri mielipiteet huomioiden
Viime aikojen myllerrys maailmalla on vain vahvistanut käsitystäni siitä, että yhteistyö ja yhteinen ymmärrys ovat elintärkeitä demokratian toimivuuden kannalta. Jos yksilöt kokevat, etteivät heidän mielipiteensä ja tarpeensa ole tulleet kuulluiksi, radikaalit muutokset voivat tuntua ainoalta vaihtoehdolta. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että päätöksenteossa otamme huomioon myös ne, jotka eivät tällä kertaa äänestäneet, ja rakennamme yhteiskuntaa, jossa jokainen tuntee olevansa osallinen.
