Olen Leeni, lapsellinen ehdokas. Kolmen lapsen äiti, hoitaja, puoliso, tytär, harrastekuski, omakotitaloasuja, sienestäjä, koiran kanssa kulkija.
Auto vie minua Kouvolassa paikasta toiseen, hoidan työkseni ikäihmisiä. Iltaisin kuskaan lapsia harrastuksiin ja itseäni ulos liikkumaan.
Näissä vaaleissa äänestetään huomisen Kouvolasta. Miulle se tarkoittaa turvallista ja toimivaa arkea. Ennen kaikkea sitä, että lapset asetetaan etusijalle.
Kouluihin tarvitaan sellaiset panostukset, että lapset kasvaa luottavaisiksi nuoriksi ja heillä on hyvät edellytykset kohti aikuisuutta. Tämä työ tehdään yhteistyössä perheiden kanssa.
Varhaiskasvatus on laadukasta, tutussa ympäristössä ja riittävällä henkilöstöllä toteutettua. Liikkumaan pääsee lähelle ja kulttuuripalveluihin joustavasti. Yrittäjille tarjottavat palvelut tulevat yhdestä luukusta. Asioiden pitää toimia.
Olen leijonaemo. Tiedän mitä tarkoittaa huoli omasta lapsesta, kasvava tuska rintalastassa. Tiedän myös sen helpotuksen, kun asiat alkavat selviämään. Sillä on merkitystä, kuinka asiat hoidetaan. Siksi olen ehdolla.
Lapsissa ja nuorissa on kaupunkimme tulevaisuus. Heihin panostamista ei pitäisi nähdä kulueränä, vaan parhaimpana sijoituksena, jonka voimme tehdä. Lapsuudesta ja nuoruudesta suurin osa on päiväkoti- ja kouluarkea. Tämä arki määrittää pitkälti tulevaisuuden suunnan. Sen suunnan, jonka varassa koko kaupungin tulevaisuus on.
Varhaiskasvatus on pidettävä jatkossakin laadukkaana. Päiväkodit on pidettävä perheitä lähellä, myös ilta- ja yöhoitoa tarjoavat päiväkodit. Ryhmien on oltava sopivan kokoisia, jotta lapsilla on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi päivän aikana. Varhaiskasvattajien on voitava tehdä työnsä hyvin omien ammattieettisten arvojen pohjalta, ilman riittäviä resursseja se on vaikeaa. Tukea tarvitsevien lasten on saatava riittävä tuki jo varhaiskasvatuksessa. Aikuisia on oltava riittävästi tuentarpeisiin nähden.
Kaikilla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ja koulumatkaan. Nuorten pahoinvointi ja päihdemyönteisyys on kasvussa. Kiusaamista on paljon ja se muuttuu jatkuvasti raaemmaksi. Levottomuus on lisääntynyt. Tähän on reagoitava.
Kouluihin tarvitaan lisää resursseja oppilashuoltoon. Koulunkäynninohjaajista ei voida tinkiä, heitä tarvitaan enemmän. Luokkakoot on pyrittävä pitämään kohtuullisina, sekä kouluverkosto sellaisena, ettei kenenkään lapsen tai nuoren koko päivä kuluisi koulussa sekä koulumatkoissa. Aikaa on jäätävä myös palautumiselle ja harrastamiselle.
Suuret luokkakoot haastavat pienempiäkin oppilaita ja heidän oppimistaan. Jos luokkakoot ovat suuria, on huomioitava se koulun aikuisten määrässä, jotta jokainen saa tarvitsemaansa tukea ja apua oppimiseen.
Erityisen tuen tarpeessa oleville on järjestettävä sopivat puitteet oppimiselle, oli se sitten integraatio yleisopetukseen tai pienryhmä. Pienryhmä-paikkoja on oltava riittävästi, ettei yhdenkään tuen tarpeessa olevan lapsen koulumenestys ja -myönteisyys vaarannu tuen puutteen vuoksi.
Nuorisopalveluita on laajennettava vastaamaan nuorten tarpeita, jotta jokaisella nuorella olisi mahdollisuus viettää turvallisesti aikaa muiden nuorten kanssa. Nuorten talot, eli nuokkarit, ovat turvallinen kohtaamispaikka, joka samalla tarjoaa turvallisen aikuisen ohjausta.
Kiusaaminen ja kouluväkivalta on saatava loppumaan kouluista. Jokaisella lapsella on oikeus koulurauhaan. Uusi Kouvolan kiusaamiseen puuttumisen malli on saatava käytäntöön kunnolla ja sen käyttöä kouluissa on valvottava kaupungin taholta. Kouluissa on hyödynnettävä enemmän kurinpidollisten toimenpiteiden käyttöä kiusaamiseen puuttumisessa, kuten kirjallista varoitusta ja määräaikaista erottamista. Kiusaaminen on laaja ongelma, joka vahingoittaa lasten- ja nuorten psyykkistä kehitystä.
Vanhempien verkostoitumista on tuettava koulusta käsin esimerkiksi säännöllisillä vanhempainilloilla. Yhteistyöllä ja yhteisillä pelisäännöillä on mahdollista lopettaa kiusaaminen.