Pääteemoinani ovat kotiseutumme elinvoimaisuus, hyvinvoinnin edistäminen, ennakoivat ja elinvoimaa lisäävät valinnat kunnassa sekä kaikkiaan aktiivisuus. Haluni on edistää suomalaisen yhteiskunnan kehittymistä ihmisten tarpeet ja maaseudunkin asiat huomioiden.
Olen yrittäjänä työskentelevä 37-vuotias pohjalainen. Perheessämme vilistävät 4- ja 1,5-vuotiaat Vilho ja Venla sekä jouluna meille vaimoni Eveliinan kanssa syntynyt poikavauva. Palasimme tänä syksynä tekoseuduilleni remontoimaan vanhaa hirsitaloa uudeksi kodiksemme.
Kokemukseni on tuonut laajasti näkökulmia niin kunnan kuin hyvinvointialueen toimintaan. Olen toiminut viime vuodet Kuusiokuntien sote-palvelut tuottavan Kuusiolinna Terveys Oy:n toimitusjohtajana, Virtain kaupunginjohtajana ja Soinin kunnanjohtajana. Aiemmalta uraltani löytyy muun muassa työskentelyä edunvalvontatehtävissä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvostossa, elinkeino- ja aluekehittämisen projekteissa Seinäjoen ammattikorkeakoulussa ja luokanopettajana Kuortaneella. Lisäksi olen toiminut vuosien varrella lukuisissa luottamustehtävissä metsästysseurasta Urheiluopistoon ja matkailuyhtiöiden hallituksiin.
Koulutukseltani olen valtiotieteiden maisteri ja filosofian maisteri. Vapaa-aikana touhuan paljon luonnossa vaelluksista metsänhoitoon ja metsästyksestä kalastuksiin, yksin, perheen ja kavereiden kanssa.
Kuortaneen on kuntana varmistettava, että täällä on jatkossakin mahdollisuus olla, elää ja yrittää. Se vaatii aktiivisuutta ja määrätietoista voimavarojen kohdentamista, mutta on suuresti myös asennekysymys, sillä oikea toimintakulttuuri saa aikaan hyviä asioita jarruttamisen sijaan.
Kunnan on oltava hyvä kumppani elinvoimaa lisäävien toimijoiden kanssa ja toimittava määrätietoisesti yhteistyössä saavutettavien hyötyjen eteen. Esimerkki myös kunnassa saadaan sammuttaa valoja, jos työpaikkojen määrä ja yritykset hiipuvat.
Kuortaneella on ehdottomasti hyvät eväät olla niiden kuntien joukossa, jotka rohkealla ja aktiivisella toiminnalla selviävät itsenäisenä ja kehittyvinä tulevat vuosikymmenetkin.
Kunnan pitää pystyä kehittymään, vaikka talous asettaa sille rajoja. Käytettävät eurot tulee arvioida sen mukaan, että ne tuottavat tarvittavia asioita ja edistävät myös kuntataloutta isossa kuvassa.
Elinvoimaa ja hyvinvointia lisäämällä lähes poikkeuksetta lopulta lisäämme kunnan verotuloja tai valtionosuuksia, mikä mahdollistaa jälleen kehittämisen.
On tärkeä hoitaa taloutta siten, että tämä hyvä kierre saadaan voimistumaan. Kunnissa on julkisen talouden tilanteen vuoksi edessä selviytymiskamppailua, jolloin on tärkeä tehdä oikeita valintoja.
Julkishallinnossa, kuten kunnassa, on tehtävä asiat siten, että ne voidaan milloin tahansa esitellä avoimesti ja perustella, miksi näin tehdään.
Se on lähtökohtaisesti aina yleinen etu eikä lopulta vaadi sen suurempia ponnistuksia kuin piilossa koplailu. Jo lakikin edellyttää, että kuntalaisia on kohdeltava samoilla kriteereillä ja perusteilla.
Avoimuus ja tasapuolisuus ei saa missään nimessä silti tarkoittaa byrokraattisuutta, vaan ennen kaikkea aktiivisen kunnan tulee toimia joustavasti ja ratkaisuja etsien joka tilanteessa.