Olen 27-vuotias, kotoisin Piikkiöstä ja lietolaistunut vuonna 2020. Nykyisin asun avovaimoni kanssa Vierunpuistossa. Työskentelen myymäläpäällikkönä Turun Osuuskaupassa ja opiskelen liiketaloutta ammattikorkeakoulussa.
Keskustan arvojen mukaisesti haluan edistää vastuullista ja kestävää kehitystä, joka tukee niin paikallisia yhteisöjä kuin ympäristöäkin. Minulle on tärkeää luoda parempia mahdollisuuksia asukkaittemme hyvinvointiin, edistää tasapuolista palveluiden saatavuutta ja tukea elinvoimaisia alueita.
Vahva paikallistuntemus ja kokemukseni johtajana auttavat minua tekemään päätöksiä, jotka edistävät alueemme kestävää tulevaisuutta ja tukevat yrittäjyyttä sekä yhteisön elinvoimaa.
Vaaliteemat
Hyvinvoiva Lieto
Hyvinvoiva Lieto on kokonaisvaltainen tavoite, joka rakentuu monista tekijöistä: laadukkaista palveluista, aktiivisesta yhteisöelämästä ja kestävästä kehityksestä. Lieto ei ole vain hyvä paikka asua, vaan paikka, jossa asukkaat voivat elää omaehtoista, mielekästä ja tasapainoista elämää.
Mielestäni Lieto on hieno esimerkki siitä, kuinka maaseudun ja taajaman välinen tasapaino voidaan säilyttää ja jopa kukoistaa. Vaikka Lieto sijaitsee aivan Turun kupeessa ja sen taajama-alueet kehittyvät nopeasti, on tärkeää muistaa, että sen maaseutumaisuus ja luonnonläheisyys tekevät siitä erityisen. Itse koen, että juuri tämä luonnonläheisyys ja rauha, joka maaseudulta löytyy, on se, joka vetää ihmisiä puoleensa. Monille meistä on tärkeää asua paikassa, jossa luonto on lähellä ja ympäristö rauhallinen, mutta samaan aikaan pitää olla hyvät yhteydet isompaan kaupunkiin, jotta ei jää yksin.
Uskoakseni juuri tämä tasapaino maaseudun ja taajaman välillä on avain siihen, että Lieto voi kehittyä ilman, että mikään osa alueesta jää syrjäytyneeksi tai unohtuu. Tämän vuoksi en voi olla samaa mieltä sen kanssa, että maaseutualueet pitäisi kehittää vain taajamien ehdoilla. On tärkeää varmistaa, että maaseudun asukkaille ja yrityksille tarjotaan samat mahdollisuudet elinvoimaiseen elämään kuin kaupunkilaisillekin. Tämä tasapaino voi syntyä, kun liikenneverkot paranevat ja yhteydet kaupungin ja maaseudun välillä pysyvät kunnossa. Vasta silloin voimme luoda kunnallisen kehityksen, jossa kumpikin alue hyötyy toistensa vahvuuksista.
Erityisesti yrittäjyyden tukeminen maaseudulla on mielestäni keskeistä. Jos haluamme, että Lieto pysyy elinvoimaisena ja houkuttelevana paikkana asua, on tärkeää tukea paikallisia yrityksiä ja luoda mahdollisuuksia uusille liiketoimintamalleille, jotka liittyvät esimerkiksi kestävään matkailuun, paikallisiin elintarvikkeisiin tai ekologisiin innovaatioihin. Yrittäjyys on se moottori, joka pitää alueen elinvoimaisena.
Olen myös sitä mieltä, että maaseudun elämisen hyvät puolet eivät saa jäädä ainoastaan kaupungistuneen väestön ulottumattomiin. Meidän pitää pystyä tarjoamaan maaseudun asukkaille hyvät palvelut, toimivat terveydenhuolto- ja koulutusmahdollisuudet, mutta samalla pitää huolehtia siitä, että asukkaille ja yrityksille jää tilaa kasvaa ja kehittyä. Tämä ei ole vain maaseudun etu, vaan se rikastuttaa koko aluetta ja yhteisöä.
Kaiken kaikkiaan, Lieto on paikkana, joka yhdistää parhaat puolet maaseudusta ja taajamasta. Jos tasapaino säilyy ja molemmat osat kehittävät toisiaan, uskon, että Lieto voi olla erinomainen paikka asua, työskennellä ja elää.
Houkutteleva asuinkaupunki
Liedon houkuttelevuutta asuinpaikkana voisi parantaa keskittymällä erityisesti alueen luonnonläheisyyteen, yhteisön vahvistamiseen ja monipuolisten asuinvaihtoehtojen tarjoamiseen. Lieto sijaitsee erinomaisten liikenneyhteyksien varrella lähellä Turkua, mutta säilyttää silti maaseutumaisen rauhallisuuden ja luonnonläheisyyden. Tämä yhdistelmä tekee siitä houkuttelevan paikan erityisesti perheille ja ympäristötietoista elämäntapaa arvostaville.
Uskon, että järkevä ja kestävä rakentaminen tekisi Liedosta entistä houkuttelevamman erityisesti ympäristötietoisten asukkaille. Kestävä kehitys, kuten energiatehokkuus ja ekologiset rakentamisratkaisut, voisivat olla avainasemassa Liedon houkuttelevuuden lisäämisessä. Paikallisten rakennusratkaisujen ja luonnon vaaliminen yhdessä voisivat luoda kunnasta entistä vetovoimaisemman, erityisesti nuoremmalle ja ympäristötietoista elämäntapaa arvostavalle väestölle.
Palveluiden monipuolistaminen, kuten kulttuuri- ja liikuntamahdollisuudet, rikastuttaisi asukkaidensa arkea ja lisäisi alueen elinvoimaa. Lieto on tunnettu perheystävällisestä ympäristöstään, mutta kulttuuri- ja vapaa-ajan tarjontaa voisi monipuolistaa lisäämällä esimerkiksi paikallisia tapahtumia, yhteisöllisiä tiloja ja ulkoilumahdollisuuksia. Samalla yrittäjyyden tukeminen ja koulutusmahdollisuuksien kehittäminen voisivat vahvistaa taloudellista ja sosiaalista elinvoimaa. Lieto voisi olla myös oivallinen paikka kehittää ekologisia ja kestäviä yrityksiä, kuten luontomatkailua tai kestävän kehityksen mukaisia liiketoimintamalleja.
Tärkeintä olisi kuitenkin säilyttää maaseutumaisen rauhallisuus ja yhteisön henki, sillä ne tekevät Liedosta erityisen paikan asua. Paikallisten asukkaiden vahva yhteisöllisyys ja hyvä yhteishenki ovat keskeisiä tekijöitä, jotka erottavat Liedon muista alueista. Tällöin Lieto voisi houkutella monenlaisia asukkaita, niin nuoria perheitä kuin ympäristötietoista väkeä.
Lieto on jo nyt kaunis ja rauhallinen paikkakunta, mutta sen kehittäminen kestävällä tavalla voisi tuoda alueelle lisää elinvoimaa ja monimuotoisuutta.
Toimiva keskusta, elävät kylät
Mielestäni Lieto on hieno esimerkki siitä, kuinka maaseudun ja taajaman välinen tasapaino voidaan säilyttää ja jopa kukoistaa. Vaikka Lieto sijaitsee aivan Turun kupeessa ja sen taajama-alueet kehittyvät nopeasti, on tärkeää muistaa, että sen maaseutumaisuus ja luonnonläheisyys tekevät siitä erityisen. Itse koen, että juuri tämä luonnonläheisyys ja rauha, joka maaseudulta löytyy, on se, joka vetää ihmisiä puoleensa. Monille meistä on tärkeää asua paikassa, jossa luonto on lähellä ja ympäristö rauhallinen, mutta samaan aikaan pitää olla hyvät yhteydet isompaan kaupunkiin, jotta ei jää yksin.
Uskoakseni juuri tämä tasapaino maaseudun ja taajaman välillä on avain siihen, että Lieto voi kehittyä ilman, että mikään osa alueesta jää syrjäytyneeksi tai unohtuu. Tämän vuoksi en voi olla samaa mieltä sen kanssa, että maaseutualueet pitäisi kehittää vain taajamien ehdoilla. On tärkeää varmistaa, että maaseudun asukkaille ja yrityksille tarjotaan samat mahdollisuudet elinvoimaiseen elämään kuin kaupunkilaisillekin. Tämä tasapaino voi syntyä, kun liikenneverkot paranevat ja yhteydet kaupungin ja maaseudun välillä pysyvät kunnossa. Vasta silloin voimme luoda kunnallisen kehityksen, jossa kumpikin alue hyötyy toistensa vahvuuksista.
