Olen 60 -vuotias maatilayrittäjä, joka saa leipänsä metsätaloudesta ja harjoittaa maataloutta huolehtien huoltovarmuudesta ja viljelymaiseman avoimuudesta. Hoidin aluksi lypsykarjaa 17 vuoden ajan ja seitsemän vuotta sitten vaihdoin kasvinviljelyyn. Tilani ja asuinpaikkani ovat Ylikylässä. Koulutukseltani olen viljelijä ja YTS (=yrittäjätutkinnon suorittanut). Lisäksi olen käynyt pari vuotta agrologiopintoja.
Perheeseen kuuluvat tilan ulkopuolisessa työssä käyvä vaimo ja aikuinen opiskelemaan lähtevä tytär. Nelijalkaisia jäseniä ovat lapinkoira ja kaksi kissaa.
Harrastan hiihtoa, kuntosalia, metsästystä syksyisin ja uusina ovat tulleet omakotiyhdistys ja reserviläistoiminta.
Kuntavaaliehdokkaana olen nyt toista kertaa. Nurmeksen vuokratalojen hallituksessa olen ollut varajäsen, kuten myös Pohjois-Karjalan maaseutulautakunnassa. Kuntapolitiikkaan olen osallistunut vaikuttaen Keskustan Nurmeksen py:n hallituksessa.
Vaaliteemat
Elinvoimaa
Nurmeksessa on jatkettava yritystoiminnan perusedellytysten tukemista. Meillä on monipuolinen elinkeinoalojen rakenne: metalli- ja elintarviketeollisuutta, maa- ja metsätaloutta sekä matkailua. Näiden eniten työllistävien alojen lisäksi meillä on myös puunjalostusta, kuten Höljäkän kyllästämö ja Binderholtzin saha. Uutta yritystoimintaa tarvitaan käynnistyvän vihreän teollisuuden alalla luomaan työpaikkoja, tuomaan lisää verotuloja ja kasvattamaan kunnan pitovoimaa. Vain vahvan yritystoiminnan ja työllisyyden kautta kunta voi tuottaa asukkailleen tarpeellisia hyvinvointipalveluja.
Yksityistieavustukset tulisi palauttaa leikkausta edeltävään tasoon. Me yksityisteiden käyttäjät yksin kustannamme suurimman osan yksityisteiden käyttökuluista.
Hyvinvointia
Haluan kaupungin voivan ylläpitää ja parantaa lapsiperheiden ja ikääntyvän väestön palveluita. Nurmeksen väki vanhenee samaan tahtiin kuin valtakunnassa yleisesti, joten fyysistä ja sosiaalista toimintakykyä tukevia palveluita tarvitaan enemmän. Avoimen päiväkodin voisi palauttaa toimintaan.
Yhteistyötä yli kuntarajojen
Nykyisten kustannussäästöjen aikaan on hyvä tarkastella uudelleen yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Eri hallinnonalojen, esim. teknisen toimen toiminta useamman kunnan alueella voisi tuoda säästöjä. On todettua, että valtakunnallisessa vertailussa Nurmeksessa on suhteessa asukaslukuunsa laaja hallintokoneisto. Lähihistorian ”Pielisjärvi” -kuntaliitoshankkeeseen ei liene realistista kuitenkaan palata
