Henry Helakorven tärkeimmät arvot ja periaatteet kietoutuvat vahvasti hänen työnsä ja elämänkokemuksensa ympärille. Hänen keskeisiin arvoihinsa kuuluvat:
- **Empatia ja ymmärrys:** Hän uskoo vahvasti siihen, että jokainen ihminen ansaitsee tulla kuulluksi ja ymmärretyksi riippumatta tilanteesta tai taustasta. Tämä näkyy erityisesti hänen sovittelijan työssään.
- **Rauha ja sovinto:** Kansainvälinen kokemus rauhanturvatehtävistä on juurruttanut häneen syvän kunnioituksen rauhan merkitystä kohtaan. Hän pyrkii rakentamaan siltoja ihmisten välille ja löytämään ratkaisuja, jotka edistävät yhteisymmärrystä.
- **Yhteisöllisyys:** Henry arvostaa yhteisöjen vahvuutta ja uskoo, että yhdessä toimimalla voidaan saavuttaa kestäviä muutoksia niin paikallisesti kuin globaalisti.
- **Rehellisyys ja vastuullisuus:** Hän on sitoutunut rehellisyyteen ja kantaa vastuuta niin omista päätöksistään kuin muiden hyvinvoinnista.
- **Toivo ja resilienssi:** Hänen työnsä vaikeissa olosuhteissa on vahvistanut hänen uskoaan siihen, että toivo on olennainen osa toipumista ja kasvua, olipa kyseessä yksilö tai yhteisö.
Nämä arvot tekevät hänestä paitsi ammatillisesti vahvan, myös inhimillisesti vaikuttavan henkilön.
Vaaliteemat
Arjen turvallisuus
Ihmisillä tulee olla tunne ja ehdoton luottamus siihen, että kunta päätökset tukevat ihmistä elämän eri vaiheissa. Tärkeät poliittiset ratkaisut ihmisten arjen suhteen tehdään perustavanlaatuisessa muutoksessa olevassa kuntakentässä. Kunnan kehittämisen lähtökohta on se, että kunnan "teoilla ja toimilla" on väliä. Kuntiin jää ihmisten arki ja arjesta "huolehtiminen".Sote-uudistus vaikuttaa merkittävästi kuntien tehtäviin ja talouteen.Se luo kuntien ja hyvinvointi alueiden välille "yhdyspintoja," jolloin on tärkeää luoda toiminnot
ettei palvelut heikkene ja palveluiden sisältö sekä laatu säilyy. "Henkinen ja fyysinen hyvinvointi " ohjaa ihmistä elämän eri vaiheissa. Kunnassa tapahtuvien päätösten tulee olla osaltaan ihmisen elämää ohjaava tekijä ,mutta tarvittaessa myös
Osallisuus
Osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen vahvistaa alueen elinvoimaa ja lisää kunnan vetovoimaa.Osallistuva yhteisö kykenee paremmin käsittelemään ja kestämään tulevaisuuden haasteita. Osallisuudesta huolehtimisessa keskiöön nousee ehdottomasti
kunnan viestintä, palveluista viestiminen-kuntalaisten kuuleminen!
Kunnan tulee ottaa huomioon erilaiset ihmiset ja väestöryhmät ja toiminnan tulee olla inklusiivista, eli mukaan ottavaa ja toiminta tulee perustua moninaisuuteen ja sen ylläpitämiseen.
Ns lähidemokratian kehittäminen edelleen on ensiarvoisen tärkeää.Tässä avainasemassa on eri järjestötoimijat.Järjestöjen toiminta ja siihen liittyvä vapaaehtoistoiminta luo yhteisöllisyyttä ja on omiaan luomaan vaikuttamista ihmisten hyvinvointiin.Vapaaehtoistyöllä on keskeinen arvo esimerkiksi yksinäisyyden torjunnassa. Vapaaehtoistyöllä voidaan täydentää osaltaan kunnan omaa palvelutuotantoa, jolloin toiminnan resurssit eri tasoilla jakaantuvat tasaisemmin. Vapaaehtoistoiminta on nuorille tärkeä osallisuuden muoto. Se tukee nuorten hyvinvointia, harrastusmahdollisuuksia ja identiteetin vahvistumista sekä peruskoulun jälkeisen
koulutuspolun pohdintaa. Koulujen, nuorisotyön ja järjestöjen yhteistyötä vahvistettava.
Kunnan päätöksenteon rakenteita tulee siis miettiä osallisuuden kautta, jossa avainasemassa on eri järjestötoimijat-Järjestöjen ääni tulee kuulua osana kunnan päätöksentekojärjestelmää.
Kunnalla on tärkeä rooli kuntalaisten ohjaamisessa mukaan paikalliseen järjestötoimintaan ja siten aktiivisiksi kansalaisiksi. Kunnat voivat myös tarjota järjestöille subventoituja tiloja ja olla järjestöjen tukena esimerkiksi viestinnässä.
Moniarvoinen ja moniääninen kunta on kaikkien etu, joka vaikuttaa osaltaan ns.arjen turvallisuuteen.
Terveyden edistäminen on tulevaisuuden kunnan tärkeä tehtävä.
Nuorille mahdollisuus vaikuttaa omiin harrastuksiin ja tiloihin! Jokaisessa kunnassa tulee olla osallistuva budjetointi, jolla tarjotaan nuorille aito mahdollisuus vaikuttaa omiin harraste- ja kulttuuri paikkoihin sekä
alueen tapahtumatarjontaan. Nuorten syrjäytyminen on tämän päivän puhuttavimpia ongelmia .nuorille tilat harrastaa. Jokaisessa kunnassa tulee olla matalan kynnyksen tiloja ja alueita tarjottuna nuorten harrastus- ja vapaaehtoistoimintaan. Pidetään harrastamisen kustannukset kohtuullisina. Tutkimukset osoittavat, että yhä suurempi osa suomalaisista lapsista ja nuorista jää harrastustoiminnan ulkopuolelle harrastamisen kustannusten vuoksi.
Kunnan tulee olla inklusiivinen ja ottaa huomioon myös muiden perhemuotojen tarpeet ja näkemykset. Yksinhuoltajaperheet, uusperheet, eri kulttuuritaustoista tulevat perheet, sateenkaariperheet, sijaisperhe, vammaisten lasten tai vanhempien perheet jne. tulee huomioida päätöksenteossa ja kasvatus- ja koulutusjärjestelmässä.
