Minulla on edelleen halu vaikuttaa Pellon kunnan kehittämiseen. Olen huomannut olevani entistä enemmän kiinnostunut yhteistyöstä ja vaikuttamisesta. Minua kiinnostaa kunnan palveluiden ja elinvoiman kehittäminen asukkaita, yrityksiä ja työntekijöitä kuunnellen. Ennakointiarviointi ja maaseutuvaikutusten arviointi on tärkeää päätöksiä tehtäessä. Vaikutusten arviointi myös päätösten jälkeen on tärkeää.
Luonteeltani olen positiivinen ja innostun herkästi uusista asioista. Olen käynyt läpi sensomotorisen kuntoutuksen. Se on auttanut minua jaksamaan ja voimaan hyvin niin töissä kuin kotona, vaikka kiirettä riittää työn ja erilaisissa yhdistyksissä toimimisen vuoksi. Aikaa liikkumiseen ja perheelle myös yritän järjestää. Perheeseeni kuuluu mies ja neljä aikuista lasta puolisoineen sekä neljä lastenlasta.
Poliittisen urani olen aloittanut viime kuntavaalien alla. Olen siis ensimmäisen kauden Pellon kunnanvaltuutettu. Olen ollut elinvoimalautakunnan jäsen sekä elinvoimajaoston jäsen. Kuntavaalit innostivat minua lähtemään ehdolle myös aluevaaleihin. Olen Lapin hyvinvointialueen aluevaltuutettu ja osallisuus- ja asiakkuuslautakunnan jäsen sekä -pelastus- ja valmiuslautakunnan ja aluehallituksen yksilöjaoston varajäsen. Olen toiminut asukasraatien ohjausryhmässä.
Olen perusterveydenhuollon asiantuntija. Koulutukseltani olen sairaanhoitaja YAMK. Olen toiminut sairaanhoitajana terveyskeskuksen vuodeosastolla yli kaksikymmentä vuotta. Nykyään työskentelen kotisairaalassa. Aikaisemmin työskentelin kotisairaanhoidossa, johon oli yhdistetty kotisairaala. Olen ollut alusta asti ollut mukana kotisairaalan kehittämisessä pienelle paikkakunnalle. Olen aloittanut 5/2023 Lapin hyvinvointialueella osa-aikaisena työsuojeluvaltuutettuna Pello-Kolari alueella.
Pitkä työkokemus ja koulutukset ovat kasvattaneet minua sairaanhoitajana ja työelämän kehittäjänä. Haavanhoitokoulutuksessa innostuin projektityöskentelystä ja verkostoitumisesta. Sairaanhoitajakoulutuksen päivittäminen AMK koulutukseksi ja YAMK opinnot ovat vahvistaneet osaamistani esimiestyössä ja työyhteisön kehittäjänä sekä moniammatillisessa yhteistyössä. Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto on antanut lisää valmiuksia työelämän kehittämiseen ja esimiestyöhön ja vahvistanut prosessi- ja laatujohtamista. Olen ollut mukana Lappi Linaa -projektissa. Palliatiivisen hoitotyön erikoistumiskoulutus on vahvistanut asiantuntijuutta palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa. Koulutuksista olen saanut lisää valmiuksia palveluiden kehittämiseen asiakaslähtöisesti. Työsuojelukoulutuksista olen saanut eväitä työhyvinvoinnin kehittämiseen.
Olen toiminut Tehy Pellon ammattiosaston puheenjohtajana yli 20 vuotta. Ammattiyhdistystoiminnan kautta olen tutustunut eri yksiköissä toimivien kanssa ja verkostoitunut Lapin alueen toimijoiden kanssa.
Osallistuminen, yhteistyö ja verkostoituminen on antoisaa. Yhdessä tekemällä saamme paljon aikaan.
Vaaliteemat
Syrjäytymisen ehkäisy, hyvinvointia elämään
Nykyään puhutaan paljon lasten ja nuorten mielenterveysongelmista sekä aistiyliherkkyydestä ja ADHD:stä. Varhaiseen tunnistamiseen ja puuttumiseen tulee puuttua.
Tavoitteena on ehkäisevän työn vahvistaminen Pellon kunnassa. Kehitysviiveiden ja -poikkeamien varhainen tunnistaminen on siis tärkeää. Nämä oireet havaitaan yleensä jo päiväkoti-ikäisinä, ja heillä on muita useammin myöhemmin oppimis- ja keskittymisvaikeuksia. Lisäksi nämä vaikeudet eivät parane itsestään, ja koulun vaikeutuessa ongelmat yleensä vain pahenevat. Tutkimusten mukaan ennen kouluikää aloitetut oppimisvaikeuksien tukitoimet hyödyttävät kognitiivisten taitojen kehityksessä ja koulusuoriutumisessa.
Oppimisvaikeudet ovat lisääntyneet yhteiskunnallisten muutosten myötä. Oppimisvaikeuksilla on suuri merkitys nuorten syrjäytymiskehityksessä. Ne huonontavat oppimistuloksia ja lisäävät koulunkäynnin keskeytymisen riskiä, lisäävät huonon sosiaalisen menestymisen ja mielenterveyden häiriöiden riskiä. Oppimisvaikeudet vaikuttavat poikkeavuuden kokemukseen, itsetuntoon, häiriökäyttäytymiseen ja psyykkisiin oireisiin. Kriminaalihuollon tukisäätiön tutkimuksen mukaan 70 prosentilla rikostaustaisista nuorista on vaikeuksia lukemisessa ja/tai kirjoittamisessa.
Sensomotorinen kuntoutus on aivotoimintojen spesifiin harjoitteluun perustuva kuntoutusmuoto, josta on pikkuhiljaa tullut myös tutkittua tietoa. Kuntoutus soveltuu niille, joilla aistivajaatoiminnot tai aistien yliaktiivisuudet aiheuttavat ongelmia tai ihmisille, jotka esim. työnsä takia tarvitsevat äärimmäisen tarkkaa aistiensa hallintaa ja keskittymiskykyä. Harjoitusohjelmissa stimuloidaan tasapainoa, refleksijärjestelmää, kuuloaistia, visuaalista hahmottamista sekä harjoitetaan aistimusjärjestelmän yhteistoimintaa. Siitä on apua oppimisvaikeuksiin ja lukihäiriöön, puhe- ja äänihäiriöihin, yliherkkään kuuloon, keskittymisvaikeuksiin, aistiyliherkkyyteen, tasapaino-ongelmiin.
Ehdotus syrjäytymisen ehkäisemiseen ja kustannuksiin: Esim. sensomotorinen koulutus varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilökunnalle. Myös kotiharjoitteita tarvitaan. Tarvitaan perhetyön ja kotipalvelun apua vanhempien tukemiseen.
https://www.sensomoottori.com/koti https://www.thalamusoy.com/
sensomoottori on jo käytössä useassa päiväkodissa ja koulussa.
NFC urheilijoille | sensomoottori
Tuula Ylisaukko-oja - eKollega - Virtu
Kuntalaisten kuuleminen
Kuntalaisten oikeudesta osallistua säädetään kuntalain (410/2015) 22 §:ssä. Sen mukaan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua kunnan toimintaan. Kunnanvaltuuston on pidettävä huolta siitä, että kuntalaisille on tarjolla laajasti ja monipuolisesti erilaisia osallistumisen mahdollisuuksia.
Lakisääteisten vaikuttamistoimielinten lisäksi kunnan tulee tarjota asukkaille riittävästi, selkeästi ja monikanavaisesti tietoa palveluista ja mahdollisuuksista osallistua palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Mahdollisuuksia on paljon esim. järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja, selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa ja järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun ja palveluiden.
Kuntalaisilla on oikeus tietää, mitä kunnassa päätetään. Kuntalaisilla on myös oikeus muodostaa mielipiteensä kulloinkin päätettävinä olevista asioista ja tuoda näkemyksensä julki. Asioista pitää kertoa ja keskustella etukäteen – silloin, kun niitä vielä valmistellaan. Kunnan asukkailla ja kunnan palvelujen käyttäjillä on oltava mahdollisuus vaikuttaa kunnan toimintaan. Tämä voi toteutua vain siten, että kuntalaiset saavat tietoa, voivat muodostaa näkemyksensä ja ilmaista mielipiteensä.
Elinvoiman kehittäminen
Minua kiinnostaa kunnan palveluiden ja elinvoiman kehittäminen asukkaita, yrityksiä ja työntekijöitä kuunnellen. Silloin voidaan saavuttaa yhteinen tahtotila elinvoimatyön pohjaksi. Kunnan on tärkeää pohtia oman kunnan elinvoimaisuutta sekä pyrkiä edistämään sitä. Keskeistä on löytää itselle oikeat painopisteet ja sopivimmat keinot. Elinvoima ja kunnan menestyminen edellyttää omien vahvuuksien löytämistä sekä strategista ja pitkäjänteistä päätöksentekoa.
Ennakointiarviointi ja maaseutuvaikutusten arviointi on tärkeää päätöksiä tehtäessä. Vaikutusten arviointi myös päätösten jälkeen on tärkeää.
Pienessä kunnassa yhteistyön merkitys korostuu. Se ei tarkoita, että kaikista asioista ollaan samaan mieltä, tärkeää on toisten mielipiteitä kuunnella ja arvostaa. Tietoon pohjautuvat perustelut ovat tärkeitä. Kompromissi saattaa olla monesti paras ratkaisu. Vaikeissa asioissa kannattaa kuntalaisten mielipiteitä kuunnella.
Elävä kuntastrategia on yhdessä tekemistä, verkostotoimintaa, vuorovaikutusta ja jatkuva prosessi. Tämä edellyttää jatkuvaa arviointia ja tarvittavaa tarkentamista.
Kunnanvaltuutetun tärkein ymmärrys on se, että hän ymmärtäää, millaista siinä kunnassa on asua, elää ja tehdä töitä. Hyvä valtuusto on semmoinen, joka mahdollisimman paljon vastaa sitä porukkaa, jota siellä (kunnassa) tallaa”.
