13

Sirpa Närhi

Pihtipudas, Keski-Suomi
eläkeläinen, 67

Olen Pihtiputaalla syntynyt ja välillä vietin 20-vuotta Äänekoskella. Paluu takaisin Pihtiputaalle tapahtui tasan kaksikymmentä vuotta sitten. Olen ehdolla kuntavaaleissa. Työurani olen tehnyt taloushallinnon tehtävissä ja nyt olen ollut jo kolme vuotta eläkkeellä.
Olen onnellisesti eronnut ja minulla on kolme lasta, jotka kukin elävät omaa elämäänsä Pihtiputaalla ja Oulussa. Mummuksikin olen päässyt.
Olen vaikuttanut Pihtiputaalla kolme kautta niin kunnanvaltuutettuna kuin kunnanhallituksen jäsenenä sekä Kiinteistö Oy Putaanportin ja Kiinteistö Oy Niemenharjun hallituksen jäsenenä ja olen myös Poken valtuustossa.
Olen toiminut myös kunnallisjärjestön puheenjohtajana ja tällä hetkellä olen yhdistyksen sihteeri. Kaikki kolme kautta olen toiminut myös valtuustoryhmän sihteerinä.
Nyt eläkkeellä ollessa päiväni koostuvat kissan hoidosta, ulkoilusta, kuntosalista, lukemisesta ja monenlaisesta vapaehtoistyöstä. Toimin aktiivisesti LC Pihtipudas Emmeissä erilaisissa palveluaktiviteeteissä kuten esim. koulun ja seurakunnan järjestämissä ylijäämäruoan jakelussa.
Toimin myös seniorityöryhmässä ja nyt keväällä olen aloittanut Eläkeliiton vaikuttajavastaavana. Autan myös lähellä asuvaa 91-vuotiaan äitiäni jokapäiväisissä asioissa.
Ikä on vain numeroita ja minusta tuntuu, että vielä löytyisi käyttämätöntä energiaa ja sen haluaisin käyttää Pihtiputaan kehittämiseen.

Vaaliteemat

Haluan pitää Pihtiputaan itsenäisenä kuntana ja kehittää sitä edelleen

Kunnan elinvoimaisuutta tulee kehittää huomioimalla paikallisia yrityksiä esim. tarjoamalla koulutusta, verkostoitumismahdollisuuksia, panostaa maankäyttöön ja kaavoitukseen.
Sivistystoimi on suurin toimialamme ja meidän tulee pitää huoli niin varhaiskasvatus kuin koulutuspuolesta lukiota unohtamatta. Tärkeää on myös vapaan sivistystoimen palvelut sekä nuoriso-, kulttuuri ja liikuntapalvelut.

Haluan kuunnella kuntalaisia ja viedä asioita eteenpäin niin, että kaikilla olisi hyvä olla ja asua

Kuntalaisten osallistaminen ja vuorovaikutus ovat tärkeitä, silloin saadaan arvokasta tietoa heidän tarpeistaan ja toiveistaan. Näin toimien valtuutetut voivat tehdä päätöksiä, jotka ovat kuntalaisten etujen mukaisia. Tämä lisää luottamusta kunnan hallintoa kohtaan ja auttaa tukemaan kunnan ja kuntalaisten yhteisiä hankkeita.
Näin on toimittu aiemminkin mm pyöräilyn edistämisen hankkeessa sekä valittaessa mikä leikkipuisto olisi tärkein rakentaa ensimmäisenä.
Hyvän asumisympäristön luominen on pitkäjänteistä yhteistyötä ja tässäkin kuntalaisten kuuleminen johtaa kestävämpiin ratkaisuihin, jotka hyödyttävät koko kuntaa pitkällä aikavälillä.

Haluan huolehtia kuntataloudesta pitkäjänteisesti.

Kunnassa tarvitaan suunnitelmallisuutta ja resurssien optimointia, jotta kunta saavuttaa taloudellisen kestävyyden. Vahva talous mahdollistaa paremmat investoinnit palveluihin ja infraan ja yhteisön kehittämiseen.
Tätä kautta saataisiin talouskasvua ja houkuteltua uusia yrityksiä ja asukkaita. Aina ei pidä leikata vaan välillä tulee nähdä kymmenen vuoden päähän ja satsata kehitykseen ja samalla tulevaisuuteen. Suunnitelmallinen satsaus tulevaisuuteen kantaa hedelmää tulevaisuudessa.