4

Soile Argillander

Pihtipudas, Keski-Suomi
erityisopettaja, 44

Olen Soile Argillander, perheellinen 44-vuotias paluumuuttaja, Jyväskylässä vierähti opintojen ja töiden parissa 15 vuotta. Harrastan lukemista, lenkkeilyä ja kirjoittamista. Viime aikoina olen kirjoittanut paikallishistoriaa talteen.

Ensimmäiseltä ammatiltani olen vammaistyöhön suuntautunut sosionomi, jonka jälkeen olen opiskellut erityisopettajaksi. Siitä jatkoin vielä kasvatustieteen maisteriksi pääaineenani erityispedagogiikka, ja tämä tutkinto on lähes valmis. Oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus ja yhteiskunnan heikoimpien puolella oleminen on minulle tärkeää, ja sen vuoksi olen tykästynyt vammaisalaan ja erityispedagogiikkaan.

Kiinnostuin politiikasta, kun aloin seuraamaan kuntamme tuulivoimakaavoituksia ja sen myötä muutakin päätöksentekoa. Pihtiputaan päätöksenteossa kuntalaisten ääni ei mielestäni pääse kuuluviin. Kunnassamme on tapahduttava asennemuutos, jonka myötä osallisuudesta tulee luontainen osa toimintakulttuuria.

Pihtiputaalla on Nelostien läheisyyden ja ainutlaatuisen luonnon ansiosta upeat mahdollisuudet yrittäjyyteen, luontomatkailuun ja maalle muuttoon. Kunnassamme ei kuitenkaan ole panostettu juurikaan näihin, vaan tuulivoimaan, vaikka se ei mitenkään sovi samaan pakettiin luontomatkailun ja maalle muuton kanssa. Kuntaamme ei pidä rakentaa lisää tuulivoimaa.

Se sama kotiseuturakkaus, joka sai palaamaan Pihtiputaalle, sai minut lähtemään ehdolle vaaleihin. Haluan olla vaikuttamassa kunnan toimintakulttuurin muutokseen, ja sitä myöten Pihtiputaan tulevaisuuteen – ilman kuntalaisia ei ole kuntaa.

Vaaliteemat

Pihtipudas menestyy ilman tuulivoimaa

Pihtiputaalla on menestyksen avaimet sijaintinsa, Nelostien läheisyyden ja ainutlaatuisen luontonsa vuoksi. Pihtiputaalle tulisi pyrkiä aktiivisesti saamaan yrityksiä ja panostaa luontomatkailuun. Luontomatkailu, maaseudun rauhassa asuminen ja elinvoimainen kunta eivät mahdu samaan pakettiin tuulivoimateollisuuden kanssa. Nykyiset käynnissä olevat tuulivoimakaavoitukset ovat aiheuttaneet Pihtiputaalle suuren mainehaitan, jonka korjaamiseen menee kauan. Tuulivoiman vaikutusalueelle joutuvien kuntalaisten mielipiteet hankkeesta tulee kuulla ja niillä pitää olla vaikuttavuutta. Jos lähikylä vastustaa hanketta, ei hanketta pidä toteuttaa. Kuntalaisia tulee kuunnella, sillä kunta on nimenomaan kuntalaisia varten.

Pihtiputaalle pysähdytään, mutta tärkeämpää on, että tänne haluttaisiin jäädä

Pihtiputaan syntyvyys on laskussa. Tilastokeskuksen arvion mukaan kymmenen vuoden päästä kunnassa on alle 3000 asukasta. Suomen Kylät ry:n, MTK:n ja Maaseudun Tulevaisuuden helmikuussa 2023 teettämästä kyselystä käy ilmi, että lähes miljoona suomalaista haluaisi muuttaa maalle. Monipaikkainen asuminen on nousussa. Pihtiputaalla olisi näiden trendien valossa mahtava tilaisuus houkutella kuntaan uusia asukkaita. Pihtiputaan markkinointia maalla asumisen ja yrittämisen kohdekuntana tulee tehostaa ja laajentaa. Pihtiputaan kunnan satsaukset Nelostiehen voivat ilahduttaa ohi ajavia, mutta olennaisempaa on saada kuntaamme uusia asukkaita ja yrittäjiä. Seuraavaksi kunnan satsausten tulee kohdentua kirkonkylän keskustaan. Kunnan keskustan alueen profiilia tulee nostaa sekä ulkonäöllisesti, että alueen yrittäjien huomioimisena. Asumisen ratkaisuihin tulee löytää uusia keinoja esimerkiksi kartoittamalla Pihtiputaan tyhjillään olevat, asumiskuntoiset vuokrattavat talot ja listata ne kunnan sivuille.

Osallisuus tuottaa hyvinvointia ja sitouttaa paikkakuntaan

Tuulivoimakaavoitukset paljastivat Pihtiputaan päätöksenteon puutteet. Kuntalaisten osallisuutta ei tueta eikä hyväksytä. Jotta nykyiset kuntalaiset kiinnittyvät kuntaan, ja kokevat tämän omaksi kodikseen myös sydämessään, on kuntalaisten osallisuudesta tultava luontainen toimintatapa. Osallistuvat kuntalaiset ovat hyvinvoivia kuntalaisia. Hyvä kello kauas kalkattaa, ja hyvinvoivan kunnan maine kiirii kauas. Osallisuudessa piilee menestyksen avaimet. Tämä tekee osaltaan Pihtiputaasta houkuttelevan maallemuuton kohteen, niin paluumuuttajille kuin uusille asukkaillekin. Erityisesti lapsia ja perheitä koskevassa päätöksenteossa tulee huomioida heidän etunsa, sillä seuraavassa sukupolvessa kasvaa tulevaisuus. Osallisuus päätöksentekoon on kaikkien yhteinen etu.