Olen Tomi Pasanen, 35-vuotias maatalousyrittäjä/agrologi ja asun Korppisen kylällä, johon kymmenen vuotta sitten paluumuuttajana asetuin asumaan sekä jatkamaan kotitilamme viljelyä sukupolvenvaihdoksen myötä. Perheeseeni kuuluu puolison lisäksi kaksi alle 3-vuotiasta lasta. Ihmisenä kuvailisin itseäni ahkeraksi, vastuuntuntoiseksi sekä luotettavaksi ja luonteeltani harkitsevaksi. Päätöksentekijän ominaisuuksia ajatellen en ole spontaanein päätöksentekijä vaan haluan tutkia asioiden taustat ennen oman päätöksen muodostamista ja kuunnella myös muiden mielipiteitä.
Harrastuksiini kuuluu vapaaehtoinen maanpuolustus, salibandy, metsästys ja kalastus. Joskin kolme viimeksi mainittua ovat nyt jääneet lapsiperhearjen vuoksi aika vähälle.
Luottamustehtävissä olen toiminut aiemmin MTK Pihtiputaan puheenjohtajana sekä Pihtiputaan Osuuspankin edustajistossa ja nykyään toimin MTK SydänSuomen puheenjohtana sekä MTK Keski-Suomen maaseutunuorten valiokunnan jäsenenä. Yhteisten asioiden hoitaminen on ollut minulle aina luontevaa ja niiden anti itselle on ollut verkostoituminen sekä se, että jatkuvasti kasvava tiedonnälkäni tulee ruokittua. Kipinä politiikkaan on myös syttynyt vuosien varrella vahvasti ja seuraan ympäröivän maailman tapahtumia aktiivisesti niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Tavoitteenani on tulla valituksi kunnanvaltuustoon, jotta pääsisin oppimaan myös kuntapolitiikkassa vaikuttamista ja olemaan osana kunnan päätöksentekoa vastuullisesti ja kehitysmyönteisellä tavalla.
Kunnan päätöksentekoon haluaisin tuoda omaa osaamistani ja uutta raikasta näkökulmaa asioihin sekä haastaa sopivasti myös nykyisiä toimintamalleja. Yrittäjä tykkään pohtia asioihin uusia ratkaisumalleja ja ideoita. Aina ideat tai kokeilut ei välttämättä johda mihinkään parempaan ja toisinaan huomaan, että käytössä oleva toimintamalli olikin jo paras vaihtoehto. Mutta koska toimintaympäristömme muuttuu jatkuvasti, menestyjät on niitä, jotka pystyvät muuttumaan onnistuneesti sen mukana. Tälläinen sopeutuminen on mielestäni myös avain menestyvään Pihtiputaaseen tulevaisuudessa.
Yritykset ja työpaikat on kaiken perusta ja siksi ne on tärkeässä roolissa. Sen lisäksi, että houkuttelemme kuntaan uusia yrityksiä tulee päähuomio kunnassa kiinnittää jo täällä toimiviin yrityksiin ja tukea heitä heidän toiminnassaan sekä kannustaa kasvuun. Kunnan tulee varmistaa että yrityspalveluissa on riittävästi resursseja paikkakunnan yrittäjille ja pyrkiä siihen että yhteistyö näiden välillä on säännöllistä ja vuorovaikutuksellista.
Maa- ja metsätalous näkyy Pihtiputaalla vahvana elinkeinona, olemmehan Keski-Suomen vahvimpia ja suurimpia maatalouspitäjiä ja kunnassamme toimii myös merkittävän kokoluokan metsätalousalan yrityksiä. Maa- ja metsätalous on myös merkittävä työllistäjä suoraan ja välillisesti. Siksi on tärkeää, että pidämme huolta kunnan tarjoamilla palveluilla myös meidän maatalousyritäjistä. Maatalousyrittäjiä tukevat ja toimivat maaseutupalvelut sekä niiden riittävät resurssit on turvattava myös tulevaisuudessa. Kunnan elintarvikehankinnoissa tulee pyrkiä siihen, että käytämme vain suomalaista ruokaa. Jos mahdollista, myös lähiruokaa. Tällä teolla sinänsä pieni vaikutus suoraan kuntamme maatalousyrittäjiin, mutta sillä on suuri merkitys elinkeinon tulevaisuuteen. Lisäksi se on merkki maatalousyrittäjälle, että heidän työtään kunnassa arvostetaan.
Nuorissa on tulevaisuus. Kukapa meistä ei toivoisi että omille lapsille on tarjolla laadukas kasvatus- ja koulutuspolku aina varhaiskasvatuksesta peruskouluun loppuun saakka ja edelleen oman paikkakunnan lukioon. On tärkeää huolehtia että tälle sektorille panostetaan riittävästi, jotta kunnassa on laadukkaat ja ajanmukaiset oppimis- sekä työympäristöt nin oppilaille että henkilökunnalle. Myös yhteistyötä POKE:n kanssa tulee pitää yllä, jotta turvataan pihtiputaalaisille nuorille mahdollisuus myös ammatilliseenkoulutukseen mahdollisimman lähellä.
Aikuiskoulutuspuolelle haluaisin tulevaisuudessa nähdä kehitettävän lisää mahdollisuuksia kysynnän mukaan. Tästä hyvänä toteutus esimerkkinä on Pihtiputaan ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä toteutettu ns. Sateenliittikoulutusmalli josta valmistui vuonna 2024 kahdeksan uutta sosionomiopiskelijaa.
Kunnassa tuulivoimakeskustelu on värikästä ja siitä on vaikea saada selvää tilannekuvaa, koska asialla on monta tahoa joita asia koskee. Esimerksi kunta, maa- ja metsännomistajat, asukkaat, mökkiläiset ja naapurikunnat. Oma suhtautumiseni tuulivoimaan on tällä hetkellä aika neutraali ymmärtäen parhaani mukaan sen hyödyt ja haitat. Koska äänestäjät ansaitsee kuitenkin mielestäni ehdokkaan mielipiteen asioihin, vastaan että hyväksyn tuulivoimarakentamisen tietyin edellytyksin.
Tuulivoimaa ei pidä lähteä rakentamaan vain eurot edellä, koska väistämätöntä on, että se tuo mukanaan myös tiettyjä haittoja ihmisille ja luonnolle. Asun itse luonnon keskellä ja se on minulle tärkeä voimavara. Näen myös melkein kotipihaltani Ilosjoen tuulivoimalat. Omasta mielestäni kaikkia Pihtiputaalle suunniteltua hankkeita edes minimi voimalamäärillä ei pidä vielä maaliin. Tuulivoima asioiden äärellä eletään muutenkin murroksessa, koska esillä on valtion toimesta mm. minimietäisyyden määrääminen tuulivoimaloista asuinrakennuksiin ja kuntien tuulivoimaloista saamien kiinteistäverotulojen tasaaminen kuntien kesken. Nämä tulee ottaa huomioon päätöksenteossa.
Itse pohjaisin tuulivoima päätöksissä Ely-keskuksien Yva-selostuksesta antamiin perusteltuihin päätelmiin, jossa luonto- ja ympäristönhaitat käydään läpi viranomaisen toimesta. Mutta lopulliseen päätökseen, ja ylipäänsä tuulivoimarakentamiseen, kaipaisin myös luotettavan kuntalaisten mielipidemittauksen asiasta. Kunnassa päätökset tulee tehdä kunnan ja kuntalaisten hyväksi ja tietyissä asioissa, kuten tuulivoima, kuntalaisten kuuleminen riittävän laajalla otannalla olisi mielestäni paikallaan. Tätä kuntalaisten osallistamista päätöksentekoon myös muissa kuntalaisia koskevissa asioissa haluaisin edistää tulevaisuudessa.