#SITOUTUMATON#
Oon 42-vuotias pienen pojan äiti, ja lypsykarjatilallisen vaimoke. Oon pikkuruisen kyläkoulun kasvatti Parikkalan Melkoniemestä, ratsastuslukion täällä aikoinaan sen alkutaipaleella käynyt, kotiutunut Rautalammille uudelleen 8 vuotta sitten. Ikuinen hevoshullu.
Moni asia kiinnostaa, joten opiskelun voi sanoa olevan jonkinlainen harrastus. Tutkintoja alkaakin olla jo joka lähtöön (ylioppilas, kivi- ja esinesuunnittelun artesaani, lähihoitaja, jalkojenhoitaja, eläintenhoitaja, sosiaalipedagoginen hevostoiminnanohjaaja ja sairaanhoitaja (AMK)).
Eniten koen olevani kuitenkin hoitaja, ikäihmisten asioita koitan omalta osaltani puolustaa. Hyvinvointialueen tekemiä linjauksia ihmettelen todella suuresti. Pitkään mm. kotihoidossa usealla paikkakunnalla työskennelleenä olen aidosti huolissani niin työntekijöiden, asiakkaiden kuin omaistenkin jaksamisesta. Ei kaikkia voi nykyisillä resursseilla hoitaa kotona, edes etänä, ja palveluasumispaikkoja vähennetään, vaikka niitä tulisi lisätä. Hoitajat väsyvät jo nyt (eettisen) taakkansa alla, ja ikäihmiset jäävät heitteille koteihinsa.
Kyläkoulun kasvattina suututtaa Kerkon koulun kohtalo, osaltani yritin sen säilyttää. Ymmärrän säästöpaineet, mutta toiveeni on, ettei ikäihmisiltä ja lapsilta enää säästettäisi.
Karjalaisena olen tottunut suorapuheisempaan tyyliin kuin savolaiset, enkä arvosta jahkailua ja asioiden hyssyttelyä. Asiat useimmiten joko ovat tai eivät ole. Miut on helppo ylipuhua mukaan esimerkiksi Sulkavan Soutujen 60 km kilpasarjaan (harjoittelematta) tai benjihyppyyn. Niin myös tavoittelemaan valtuuston jäsenyyttä toistamiseen, edelliskerran hävisin paikan arvalla. ????
