Olen paljasjalkainen rovaniemeläinen. Asun Rovaniemen pohjoisella laidalla, lähellä Porokarin kylää. Meillä on puolisoni kanssa kaksi aikuista lasta ja kaksi lastenlasta sekä koko joukko rakkaita nelijalkaisia: kaksi koiraa, hevonen, kolme ponia ja porotokka.
Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden tohtori, kasvatustieteen maisteri ja eläintenkouluttaja. Pisimmät pätkät työuraa olen tehnyt ensin tutkimustöissä Lapin yliopistossa ja sitten porotalouden kattojärjestön, Paliskuntain yhdistyksen, toiminnanjohtajana. Olen myös mukana käytännön poronhoitotöissä sekä matkailualan perheyrityksemme toiminnassa ja valmistelen parhaillaan siirtymää päätoimisesti näihin töihin.
Pitkän harkinnan päätteeksi lähdin ehdolle kuntavaaleihin, sillä olen valmis osallistumaan aktiivisesti kotikuntani kestävään kehittämiseen. Työssäni olen saanut runsaasti kokemusta erilaisten, ristiriitaistenkin, intressien yhteensovittamisesta ja sitähän kunnallinen päätöksenteko on. Olen myös tehnyt paljon yhteistyötä muun muassa Lapin kansanedustajien ja puolueiden kanssa yli puoluerajojen.
Keskustan Rovaniemen joukkueeseen tuon mukanani ympäristötietoisen ja kylien ääntä kuulevan vaihtoehdon, jonka aito luonnon arvostus konkretisoituu näkyväksi myös päätöksenteossa.
Vaaliteemat
Oikeudenmukainen ja luontoa kunnioittava ympäristöpolitiikka
Kaavoitus on yksi kunnan keskeisimmistä tehtävistä. Tuulivoimaloiden ja muiden laajojen teollisuusalueiden sijoittelun tulee perustua avoimeen vuoropuheluun, jossa paikallisten asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden näkemykset, vaikutukset muihin elinkeinoihin sekä luontovaikutukset otetaan aidosti huomioon. Teollisuus kuuluu ensisijaisesti jo rakennetuille alueille. Energiarakentaminen ei saa aiheuttaa luontokatoa eikä kohtuutonta haittaa alueen ihmisille ja elinkeinoille.
Kaivostoiminnalta on vaadittava käyttöön otettavaksi paras olemassa oleva teknologia ympäristöpäästöjen estämiseksi. Vesistöjen likaaminen on kestämätön vaihtoehto, eikä sitä tule sallia. Paikalliset työpaikat ja muut tulot ovat aluetaloudessa tärkeitä, mutta eivät likimainkaan yhtä tärkeitä kuin puhtaat joet, järvet ja pohjavesi. Luontoa ei voi sotkea loputtomiin. Se on meillä vain lainassa lapsiltamme.
Keskustassa asuville lähiluonto on tärkeä osa arkea ja hyvinvointia. Sen saavutettavuus on varmistettava rakennushankkeita ja kaavoitusta suunniteltaessa. Päätöksenteossa on ymmärrettävä, että luonto on lappilaisille yksi keskeisimmistä asuinpaikan valintaperusteista. Luonto on myös Lapin matkailun elinehto – sen vaaliminen on sekä ekologinen että taloudellinen välttämättömyys.
Kestävää kasvua matkailusta
Olen elänyt näköalatonta nuoruutta laman kourissa -90 luvun Rovaniemellä. Tulevaisuuden mahdollisuudet näyttivät surkeilta. Valtaosa ystävistäni muuttikin etelään parempaa elämää etsimään. Harva heistä on palannut. Paluumuuttoa ei ole helppo toteuttaa, kun elämä on rakennettu toisaalle.
Niinpä osaan aivan toden teolla arvostaa sitä matkailun tuomaa työmahdollisuuksien runsautta, joka tämän päivän nuorisolle on tarjolla kotikaupungissaan. Huikea on myös imagon muutos, jonka Rovaniemi on saanut osakseen. Vuosikymmenessä taantuva pikkukaupunki periferiassa on muuttunut talven ihmemaaksi, jonne kaikki haluavat matkustaa.
Matkailu on Rovaniemen keskeisin elinkeino. Sen kehittymistä tulee tukea ja edesauttaa. Nopean kasvun aikaansaamat ikävät lieveilmiöt on hoidettava kuntoon hyvällä suunnittelulla ja yhteistyöllä. Lyhytvuokrauksen säätelyyn on valmistumassa kansallinen laki, joka antaa toivottavasti selkeämmät raamit toiminnalle ja saa köydenvedon asian ympärillä päätökseen. Matkailun tarjoamia mahdollisuuksia tulee voida hyödyntää myös alustataloudessa. Avainsana tässäkin on kaavoitus.
Kannatan matkailuveron käyttöönottoa Rovaniemellä. Se on keino lisätä matkailun kasvun säteilemää taloudellista hyvää kaikille.
Pidetään huolta ihmisistä
Lähipalveluiden kehittäminen ja tukeminen kylissä on keskeinen osa maaseudun arjen turvaa. Kyläkoulujen ja muiden kylätoimintaan soveltuvien tilojen käyttö monitoimitiloina avaa uusia mahdollisuuksia monenlaiselle toiminnalle ja edistää alueiden elinvoimaisuutta.
Käytetään pienten koulujen kehittämisessä luovuutta ja esimerkiksi etäopetusmahdollisuuksia opetustarjonnan laadun ja monipuolisuuden varmistamiseksi.
Kansalaisopiston toiminnan aktivoiminen kylissä on arvokasta paitsi yhteisöllisyyden vahvistamiseksi myös ikäihmisten arjen toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Kylätoiminnan tukeminen osana palvelutarjontaa vahvistaa paikallisia yhteisöjä ja parantaa alueen asukkaiden hyvinvointia.
Kehitetään kaupungin organisaatioiden työkulttuuria ja johtamista työhyvinvointia edistävään suuntaan. Kaikkia kunnioittavan ja kuuntelevan keskustelukulttuurin vahvistaminen on avain parempaan yhteistyöhön ja toimivampaan päätöksentekoon. Avoin vuoropuhelu ja arvostava ilmapiiri luovat pohjan kaupungin menestykselle ja asukkaiden hyvinvoinnille.
