Hei! Olen 37-vuotias historian ja yhteiskuntaopin lehtori, naimisissa ja kaksivuotiaan tyttären isä. Laumaamme kuuluu myös australianpaimenkoira. Harrastan teatteria niin katsomossa kuin lavalla ja olen toiminut useissa luottamustehtävissä. Viime valtuustokaudella olen ollut varavaltuutettuna mm. hyvinvointilautakunnassa.
Olen syntynyt Seinäjoella, mutta asunut seitsemän vuotta Tampereella ja kuusi Lahdessa. Etenkin jälkimmäisen esimerkeistä on ollut paljon apua mietittäessä, miten Seinäjokea kannattaisi kehittää. Molemmissa keskustat ovat näivetyksen kourissa, palvelut karkaavat, mutta rakentamista on vain tehty. Kaupunki ei ole vain paikka, missä asutaan, vaan missä eletään. Pidän Seinäjokea hyvänä kaupunkina elää ja haluan sen olevan sitä jatkossakin. Meillä on elävää maaseutua, raikasta lähiluontoa ihan kaupunkirakentamisen kyljessä, yllättävänkin kaunis Kyrkösjärven alue (noin tekojärveksi).
Koulutus niin peruskouluasteella kuin 2. asteella on pidettävä kunnan kasvun kannalta elinvoimaisena.
Koulurakennusten on oltava ajanmukaisia, terveellisiä ympäristöjä ilman vaaraa sisäilmaongelmista. Joidenkin koulujen, esim. Nurmon yläasteen, mitoitus voi helpottaa tulevaisuudessa ikäluokkien pienentyessä, mutta nyt tilanne on kestämätön. Keskustan koulut paisuvat vielä vuosia, Seinäjoen lukio on käyttöiältään tullut tiensä päähän. Kyläkoulun lakkautukset ruuhkauttavat suurempia yksiköitä, kärsijöinä ovat niin lapset kuin koulujen henkilökunta.
Suuret ryhmäkoot on estettävä. Yli 20 oppilaan peruskouluryhmät ja 30 opiskelijan lukioryhmät tekevät opettamisen hienouksista mahdottomuuden. Seinäjoen on myös selvitettävä IB-lukion mahdollisuuksia, sillä vain kehittyvä kouluverkko houkuttelee ulkomaisia huippuosaajia, joita tämäkin maakunta kipeästi kaipaa.
Asuinalueiden lähiluontoa ei saa hävittää tarpeettomasti uudisrakentamista mietittäessä. Alueet ovat houkuttelevia ja elinvoimaisia osittain juuri metsään syntyneiden luontopolkujensa ansiosta. Niitä käyttävät koiranulkoiluttajat, polkujuoksijat, pyöräilijät ja muut metsässä kulkijat. Seinäjoen hienous on sen luonnon läheisyys keskustan ulkopuolella. Erityisesti mahtavaa Kyrkösjärven aluetta ei saa liialla kuntatekniikalla pilata. Se on palvelu jo itsessään. Liika rakentaminen aiheuttaa myös kunnossapitotarpeen.
Vain kuoleva kaupunki tappaa kaupunginteatterinsa ja muut kulttuuriset palvelut. Kunnan on tuettava korkeatasoisten tuotantojen ja elämysten syntyä ja paikallista kulttuurielämää. Meillä on näyttävä Aalto-keskuksen kaupunginteatteri, jonka jättäminen rappiolle olisi hölmöläisten hommaa.
Samalla on tarkasti katsottava, millaisia projekteja lähdetään rahallisesti tukemaan, vaikka panostukset eivät olisikaan suuren suuria. Kuntalaisia hyödyttävien ilmaisten tapahtumien tuotannossa kannattaa hyödyntää myös 3. sektorin toimijoita ja harrastajia, joita tällä alueella riittää.