Martti Pajulammi
Olen tehnyt työurani terveysalalla, nyt olen eläkkeellä. Asun vaimoni Annelin kanssa Seinäjoen Ämmälänkylässä perintötilalla neljännessä polvessa. Meillä on kolme lasta ja seitsemän lastenlasta.
Minulla on merkonomin, sairaanhoitajan, terveydenhoitajan, sairaanhoidon opettajan ja opinto-ohjaajan koulutukset. Sotilasarvoni on yliluutnantti. Sairaanhoitajan työkokemusta minulla on mm. päivystyspoliklinikalta ja terveydenhoitajana työterveyshuollosta. Olin Seinäjoen Työterveyskeskus Oy:n perustajaosakas. Yli kolmekymmentä vuotta toimin sairaanhoidonopettajana ja puolet työvuosista opinto-ohjaajana ja kuraattorina. Seinäjoen kaupunginvaltuustossa olen ollut pitkään, josta ajasta 18 vuotta kaupunginhallituksessa. Seinäjoen Energian hallituksen puheenjohtajana olin 18 vuotta. Toimin lisäksi E-P:n Matkailu Oy puheenjohtajana, Sairaanhoitopiirin valtuuston ja hallituksen jäsenenä, Seinäjoen koulutuskuntayhtymän valtuuston puheenjohtajana ja Maakuntahallituksen jäsenenä. Lasten perheet ja lastenlapset tuovat mieluisaa tekemistä vapaa-aikaan.
Vaaliteemat
Talous
Tasapainoinen talous luo edellytykset kehittää ja ylläpitää palvelutuotantoa kaupunkilaisille. Seinäjoen kaupunki on elänyt jo jonkin aikaa tiukkenevassa taloudessa, siksi talouden ratkaisuja ei voi siirtää. Verot ovat jo nyt ns. tapissa, juuri nostettiin veroprosenttia 0,8 %. Juustohöylää on käytetty monessa yhteydessä, mutta tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Pieniä kyläkouluja lakkauttamalla ei kerry riittävästi säästöjä. Oppilasmäärät luonnollisesti ratkaisevat koulujen sulkemisessa.
Erilaisia tariffien tarkistuksia on tehty, mutta niillä ei käppiä paljon kurota kiinni. Jäljelle jää lainanotto, vaikka sitäkin on jo riittävästi. Seinäjoen Energialta tuloutus kaupungille on merkittävä. Sen tuotto syntyy osaltaan kaupungin kasvusta. Kaupungin kasvulla ja väestön lisäyksellä sekä näin ollen energian kulutuksella voi olla myös rajansa, siihenkin on mielestäni varauduttava.
Uusien työpaikkojen syntyminen luo perustan kaupungin kasvulle lisääntyvien verotulojen muodossa. Kasvu edellyttää investointeja esim. päiväkoteihin ja kouluihin. Kaupungin investoinneissa tarvitaan kuitenkin harkintaa, mielestäni yläraja on 30 M€ vuodessa. Tämä merkitsee sitä, että monia tärkeiksikin koettuja investointeja joudutaan siirtämään. On huomioitava, että investointi tuo myös käyttömenoja.
Perhe, lapset ja nuoret
Perheiden ja lasten hyvinvoinnista on huolehdittava. Tunnen hyvin myös taajaman laidoilla asuvien ongelmat. Niiden ratkaisemiseksi tulee tehdä yhteistyötä. Kun kaupunki huolehtii syrjäkylien ja liitosalueiden elinvoimasta, niin se heijastuu myönteisesti perheitten hyväksi. Hieno asia on, että nyt myös kaupungin reuna-alueet ovat saamassa valokuituverkon. Kaupungin avustus mahdollisti tämän, erinomainen asia.
Kaupungin tulevaisuus perustuu lapsiin ja nuoriin. Toivoisin enemmän yhteistyötä kodin ja koulun välille. Kasvatuksessa ja ohjauksessa koulun ja kodin tulisi olla samalla puolella lasten ja nuorten parhaaksi. Koulun tulee varmistaa, että jokainen peruskoulun päättävä saavuttaa peruskoulun tavoitteet. Ryhmäkoot pitää säilyttää järkevinä ja esim. oppimisvaikeuksissa olevien lasten opetus järjestää omissa pienryhmissä. Oppilashuoltoon tarvitaan matalan kynnyksen palveluja. Pieneltä näyttävä asia voi olla lapselle suuri. Luottamus aikuisiin syntyy kontaktivastaanotolla, varhainen puuttuminen vahvistaa kivijalan. Opettajien työhyvinvoinnista tulee huolehtia. Nämä kaikki vaativat lisää resursseja eivätkä tule kuntoon tuntikehystä kiristämällä.
Elinvoimaa kaikille sukupolville
Liike on lääke kaiken ikäisille. Monipuolinen järjestötoiminta ja kulttuuri antavat elämänvoimaa. Rakentamisessa tulee huomioida luontoarvot ja kaavoituksessa tulee jättää luonnolle tilaa.
Kaupunki on panostanut vuosikymmenet liikuntapaikkoihin. Niiden käyttöä tulee tehostaa koululiikunnan kautta.
Uimahalli on vilkkaassa käytössä kaiken ikäisillä. Uutta uimahallia kaupunkilaiset odottavat kovasti, mutta siihen ei ole juuri nyt varaa. Sen pitää olla kuitenkin koko ajan mietinnässä mukana.
Yhtenä tärkeänä tavoitteena pidän 1940-luvun ikäluokkien kunnon ylläpitämistä. Ikääntyvien ja vanhusten omatoimisuutta tulee tukea mahdollisimman pitkään. Ikääntyneille tulee olla tarjolla sisä- ja ulkoliikuntamahdollisuuksia. Vähäinenkin lihaskunnon ylläpitäminen ehkäisee esim. kaatumisia ja siihen liittyviä seurauksia.
Kaupungin on tuettava työntekijöidensä jaksamista sekä työn ja perheen yhteensovittamista työaikajoustoilla ja etätyömahdollisuuksilla. Kaikkien yritysten työntekijöille tulee turvata toimiva työterveyshuolto.
Ehdotan, että kaupunkiin perustetaan liikuntaneuvojan toimi. Hänen toimenkuvaansa voisi liittää mainiosti terveyskasvatuksen tehtävät.
