Lempäälästä Tampereelle nuorena siirtynyt. Olen ehtinyt nähdä hyvän Tampereen 1980-90 -luvuilla ja huonoksi muutetun Tampereen 2010-20 -luvuilla.
Vaaliteemat
Pienempi Tampere. Kasvulle stop. Koulutuksen siirtoa naapurikuntiin. Kouluopetuksessa vanha malli.
Tampere on kasvanut liian suureksi. Kasvu ja kaupungin vetovoima koetaan myönteisenä asiana. Olen siitä eri mieltä.
Tampereen väkiluvun pienentäminen on yhteinen asia. Kaupungista on tehtävä vähemmän houkutteleva.
Konkreettisina toimina on korkeakouluja tai tiedekuntia siirrettävä pois Tampereelta muualle Pirkanmaalle. Poliisiammattikorkeakoulun siirto muuttotappiopaikkakunnalle. Olennaista, että opiskelijat eivät keskittyisi Tampereelle, vaan sijoittuisivat ympäri Pirkanmaata, ja Tampereen väkiluku lähtisi laskuun.
Turku on onnistunut siinä missä Tampere epäonnistui - pitämään kaupungin riittävän mielenkiinnottomana estäen sen muuttumisen kasvukeskukseksi.
Tarvitsemme Turun mallia: Ei uusia nähtävyyksia, ei suuria rakennushankkeita. Keskusta-alueen vetovoimaa on vähennettävä; Areenan, Ratinan, tornitalojen jne., rakentamisluvat ovat olleet virheitä, sillä ne ovat lisänneet vetovoimaa. On varmistettava, että uutta vastaavaa ei enää rakenneta tänne. Särkänniemen uudistus on tuorein esimerkki virheestä.
Täydennysrakentamiselle ei sovi antaa rakennuslupia. Epäonnistuneena kaupunkisuunnitteluna esimerkkinä oma asuinalueeni Tesoma: Rakennuslupien vuoksi tyhjille tonteille tulee uusia taloja, vanhoja tontteja täytetään lisärakennuksilla; tyhjät ja avoimet alueet täytetään rakennuksilla. Tyhjän ja kaavoittamattoman "joutomaan" arvo on unohdettu. Se on olennainen osa viehättävää ympäristöä. Suuria metsiä emme kaupunkiolosuhteissa tarvitse, mutta paikallinen joutomaa eli tyhjä tila lähiöissä on pidettävä rakentamattomana. Kaupungin on oltava väljä. Joutomaita ei myöskään sovi kaavoittaa puistoiksi vaan niiden on annettava olla sellaisenaan. Kaikkea ei tarvitse kaavoittaa.
Peruskoulujen osalta on palattava vanhaan koulurakennusten rakennustapaan. Uudet koulut on korjattava vanhojen kaltaisiksi: Ikkunalliset tai lasiset väliseinät elementeillä peitettävä; luokkahuoneisiin puupenkit pyörivien rullatuolien sijalle; "keskusaukiot" pois, välitunnit vietetään ulkona. Tietokoneiden käytön sijaan panostettava käsin kirjoittamiseen. Liitutaulut luokkiin takaisin. Mallin ottaminen 1980-1990 -luvuilta kouluasioissa. Lisäksi harkittava koulupukupakkoa Tampereen kouluihin, jotta yhteisöllisyyden tunne kouluissa kasvaa ja eriarvoisuus vähenee.
Pyrkimys kaupungin kasvuun on johtanut köyhien vuokralaisten ahdinkoon vuokrien nousun ja hallituksen toimien vuoksi. Tämän vuoksi kaupungin on rahallisesti kompensoitava asumisen kallistunut omavastuu myöntämällä automaattisesti ilman erillistä perustetta toimeentulotuen vapaaosuutena (joka on kaupungin päätettävissä) hakijalle se rahamäärä, jonka hakija hallituksen uudistusten vuoksi menetti. VTS-vuokratalosäätiöstä huolehdittava erityisen hyvin.
Autoliikenteen paluu Hämeenkadulle ja autoilun lisääminen keskustassa.
Hämeenkatu on palautettava 2+2 -kaistaiseksi ja henkilöautoliikenne sallittava jälleen. Aiemmin vilkas pääkatu on nykyään autio, ja samanaikaisesti autoliikenteen kulku keskusta-alueella hankalaa ja mutkikasta.
Aluksi on saliittava autoliikenne nykyiselle 1+1-kaistaiselle Hämeenkadulle tietyiltä kohdin, kuten Näsilinnankatua pohjoisesta tuleville kääntyä oikealle; kyseinen muutaman kymmenen metrin sallmus henkilöautoille poistaa tarpeen käydä Satamakadun kautta koukkaamassa takaisin pohjoissuuntaan.
Nykyinen 1+1 -kaistainen Hämeenkatu kestää koko matkaltaan henkilöautot ruuhka-aikojen ulkopuolella eli kello 18-06. Tämä on otettava käyttöön heti. Leveät kävelytiet Hämeenkadulle olivat virhe; mahduimme aiemminkin kävelemään hyvin. Emme tarvitse tilaa baarien terasseille pariksi kesäkuukaudeksi. Suomen sääolosuhteet eivät mahdollista aktiivista katuelämää.
Henkilöautoliikenne, kadunvarsiparkkeeraus ja sen sellainen on palautettava sellaiseksi kuin se vielä parikymmentä vuotta siten oli. Hämeenkadun on jälleen oltava Tampereen tärkein läpiajoväylä henkilöautoliikenteelle - nopein itä-länsisuuntainen reitti Tammerkosken yli on kuljettava Hämeenkadun kautta.
Pidemmällä aikavälillä on harkittava raitiotien siirtoa tunneliin keskusta-alueella.
Bussikaistat koko kaupungin alueella on sallittava henkilöautoille ruuhka-aikojen ulkopuolella. Esimerkkinä Pispalan valtatie, joka on keskeinen läpiajoväylä. Helsingissä bussikaistoille on määritelty kellonajat, niin myös meillä aiemmin. Nämä kellonajat on palautettava.
Perustelu pienempään kaupunkiin
Pyrkimys pienempään kaupunkiin ei tarkoita ihmiskielteisyyttä. Kannatan lasten syntyvyyden saamista nousuun Suomessa, koulutuksen lisäämistä Suomessa. Tampere on kuitenkin maan suurin kasvukeskus, ja meillä on nyt "liian täyttä". Vastustan kaavoituspolitiikkaa osittain siksi, että se ei suosi lapsiperheitä, ja korostan avoimen kaupunkiympäristön merkitystä lasten viihtyvyyden ja perheiden hyvinvoinnin vuoksi.
En vastusta rakentamista ja kehitystä Suomessa sinänsä, mutta haluan sen jakautuvan tasaisesti Suomen alueelle. Ihanteellinen Suomi rakentuu useiden keskikokoisten kaupunkien ympärille kaikissa ilmansuunnissa, eikä se saa keskittyä yksittäisten, liian vetovoimaisten kasvukeskusten sisälle, sillä se aiheuttaa tulevaisuudessa monenlaisia lieveilmiöitä, jotka tulen valtuustossa ottamaan esille.
On myös kiistatonta, että nykyinen kehityssuunta kaavoituksessa suosii lapsettomia nuoria aikuisia kaikkien ryhmien tasapuolisen kohtelun sijaan.
Kaupungin kasvu ja asukkaiden onnellisuus eivät ole sidoksissa toisiinsa. Me, jotka olemme tänne syntyneet, emme ole kotipaikkaamme syntyessämme valinneet.
Suomi on tilaa täynnä, mutta Tampereella on ahdasta. Suurin osa Pirkanmaasta on maaseutua. Väestön väheneminen on valtakunnan tasolla Suomen suurimpia ongelmia, mitä Tampereeseen kaupunkina tulee, meillä on - ravintolakielellä - "kattaus täynnä".
