503

Minna Konert

Turku, Varsinais-Suomi
FT, tutkijatohtori, 36

Hei!
Olen alun perin itäsuomalainen ja sittemmin turkulaistunut biotieteiden tohtori. Olen tehnyt urani fotosynteesitutkimuksen parissa ja tällä hetkellä työskentelen Turun yliopistossa tutkijatohtorina. Lähdin mukaan näihin kunta- ja aluevaaleihin, koska haluan olla mukana luomassa parasta mahdollista tulevaisuutta valitsemalleni kotikaupungille.
Äänestäjänä ehkä mietit, mitä hyötyä biotieteilijästä voi olla kunnallis- ja aluepolitiikassa. No ainakin sitä, että osaan omaksua uusia asioita nopeasti ja tarkastella asioita kriittisesti. Tutkijana olen oppinut kantapään kautta, miten paljon vaivaa ja syvällistä perehtymistä uuden tiedon tuottaminen vaatii ja että myös asiantuntijat ovat erehtyväisiä. Kun tehdään päätöksiä, tulee käytettävissä olevaa todistusaineistoa tarkastella kokonaisvaltaisesti, ja rehellisesti tunnustaa, missä ovat tiedon heikot kohdat ja puutteet.
Monissa asioissa päätöksen teko pohjautuu kuitenkin myös arvoihin – päättäjän tulee punnita, mitkä asiat painavat vaakakupissa eniten. Nämä päätökset ovat politiikan ytimessä. Minulle tärkeitä arvoja ovat ihmisten vapaus, lähimmäisitä huolehtiminen ja ympäristön kauneus. Näiden varaan rakentuu hyvä ja merkityksellinen elämä. Lue lisää vaaliteemoistani alta - lähdetään yhdessä rakentamaan huomisen Turkua, jossa ihmisillä on hyvä olla!

Vaaliteemat

Järkeä ja avoimuutta rahan käyttöön

Turussa osataan rakentaa, eikö niin? Tätä tarinaa kertoilevat ainakin funikulaari sekä kauppatorin kupruilevat katukivet. No, ainakin rakennusprojektit ovat olleet taloudellisesti järkeviä ja pysyneet budjetissa, eikö niin Logomon silta? Nyt suunnitelmissa on taas ”säästää” kaupungin rahoja myymällä messukeskus ja vuokraamalla se sitten takaisin. Epäselväksi on jäänyt, millä logiikalla pitkäaikainen vuokraaminen on edullisempaa kuin omistaminen?

Ei ratikalle – kyllä sujuvalle liikenteelle

Vaikka periaatteessa pidänkin raideliikenteestä sen monien etujen vuoksi (luotettavuus, turvallisuus, nopeus), täytyy liikenneratkaisuja suunnitellessa miettiä, mikä palvelee ihmisten tarpeita kustannustehokkaasti. Tosiasia on, että pikaratikan vaatimien raskaiden raiteiden rakennus ja ylläpito Turun olosuhteissa on sekä kallista että riskaabelia ja kun raiteet on kerran maahan lyöty, on reittien muuttaminen tarpeiden muuttuessa hankalaa. Ratikka suunnitelma on myös kallis ja se palvelisi vain pientä osaa turkulaisista. Viime vuosikymmenen aikana liikennevälineet linja-autoista skuutteihin ovat sähköistyneet urakalla, joten päästöjen vähentäjänäkään ratikka ei ole uniikissa asemassa. Mielestäni Turussa kannattaa panostaa tieverkoston, linja-autoyhteyksien sekä kevyen liikenteen väylien kehittämiseen, ja jättää ovet avoimiksi tulevaisuuden liikenneratkaisuille. Lisätila pyöräilijöille ja muille kevyen liikenteen muodoille lisäisi kaupunkialueen turvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Miksi emme panostaisi joustavuuteen ja monipuolisuuteen sen sijaan, että lukitsisimme itsemme raiteille? Ei ratikkaa Turkuun!

Viihtyisä ympäristö on hyvän elämän ehto

Turku ei ole vain Suomen historiallisin vaan omasta (täysin puolueettomasta) mielestäni myös kaunein ja viihtyisin kaupunki. Elinympäristön viihtyisyys ja kauneus lisäävät elämänlaatua ja ovat vaikuttaneet merkittävästi siihen, miksi itsekin haluan asua Turussa. Haluan, että Turku säilyttää tunnelmansa myös tulevaisuudessa, eikä historiallista keskustaa ja arvokkaita lähiluontoalueita tuhota liian tiiviillä rakentamisella. Panostamalla lähipalveluihin voimme luoda elinvoimaisia ja viihtyisiä kyläkeskuksia, joissa myös nuorilla perheillä on varaa asua tilavasti.