Tervehdys! Olen 26-vuotias, ja asunut Turussa liki viisi vuotta, sitä ennen koko elämäni Uudessakaupungissa, tunnin ajomatkan päässä Turusta.
Työelämäni on ollut pitkälti vapaan toimittajan työtä lähes 10 vuoden ajan, ja toimittajaksi täällä Turussa opiskelenkin. Väliin on mahtunut myös muun muassa taksinkuljettajan, museo-oppaan ja kioskimyyjän työt. Teini-ikäisenä toimin vapaaehtoisena kerhonohjaajana. Aivan ensimmäinen työni lapsena oli lehdenjakaja. Muistan yhä lämmöllä painomusteen mustaamat kädet ja sen tuoksun.
Olen varsin laaja-alaisesti kiinnostunut tieteestä, jo pienenä lapsena luin aina kartta- ja tietosanakirjoja. Nyttemmin luen ihan huviksenikin tieteellisiä julkaisuja ja myönnettäköön, Wikipediaa. Eri pöytäkirjat ja lakikirjat, niin Suomen kuin EU:n osalta eivät vieraita ole, ja mielellään niitäkin lueskelen. Tilastonörtiksi saattaisi joku kutsua, toimittajana tilastojen tutkiminen, yhdistely ja löytäminen ovat minulle mieluisaa puuhaa. Uteliaisuudesta kaikkeen siihen ammattiin ryhdyinkin. Maatalousaiheista olen usein kirjoittanut, tilastot siinäkin apuna. Mielestäni päätöksenteossa tulee näitä samoja keinoja hyödyntää. Tilastoja ja tiedettä. Mottoni kuuluu: Mikään ei ole mustavalkoista.
Vietän usein aikaa maalla, vaikka kaupungissa asunkin, ja kaupunkielämän eri puolista nautin. Kylmäsavustuspönttö valmistui äskettäin isoisän kanssa, ja siinä mehevän savuinen juusto. Metsätyö on tuttua, ja pienimuotoinen ruoanviljely. Sienestämässä käyn aina kesäisin ja syksyisin, etenkin kantarelli ja suppilovahvero ovat suurta herkkua. Keväisin taasen on vuorossa koivunmahlan juoksutus. Luonto on minulle läheinen asia, se antaa ruokaa ja mielenrauhaa.
Harrastuksiini lukeutuu muun muassa valokuvaaminen ja laulaminen. Ruoanlaittoon suhtaudun intohimoisesti.
Terveyspalveluiden turvaaminen on minulle henkilökohtaisten kokemustenkin kautta tärkeä asia. Taksinkuljettajana vein loukkaantuneita ihmisiä päivystykseen Uudestakaupungista Turkuun, kun iltapäivystys siellä päättyi. Olen myös kerran joutunut olemaan julkisessa terveydenhuollossa jonossa peräti kaksi vuotta. Näin ei saisi olla. Toimittajana olen tutustunut läheisesti terveydenhuollon tilaan, mielenterveys- ja päihdetyön ja järjestöjen riittämättömiin resursseihin. Kannatan humaania päihdepolitiikkaa, en rangaistuksia ja kohtuuttoman pitkiä jonoja. Järjestöjen rahoitus on turvattava. Terveys ensin, niin nuorten, kuin eläkeläistenkin osalta. Siihen panostaminen kasvattaa hyvinvointia ja tuottavuutta. Se on meidän kaikkien etu.
Paikallisliikenteeseen ja tieverkostoon panostaminen hyödyttää kaupunkilaisia. Ratikkahanke ja tunnin juna seis, ne rahat muun muassa tieverkoston ylläpitoon ja muun julkisen liikenteen parantamiseen. Helppo ja edullinen pysäköinti, mutta myös miellyttävä ja turvallinen kävely- ja pyöräily-ympäristö parantavat viihtyvyyttä, vähentävät turhaa ajoa ja tuovat joustavuutta arkeen. Jo maksuttomia parkkipaikkoja ei tule tehdä maksullisiksi.
Kaupungista on helposti päästävä kulkemaan myös lähikuntiin ja maalle, jossa moni töissä käy.
Turvallisuustilanne on viime vuosina muuttunut, ja se on myös kuntien asia. Meidän on varmistettava, että Turku kykenee toimimaan myös mahdollisessa äkillisessä häiriötilanteessa mallikkaasti. Parhaiten tämä onnistuu yhteisöllisyyteen ja kuntalaisten omavaraisuuteen kannustamisella. Tähän kytkeytyy myös työ terveyden eteen. Yleishyödyllisten järjestöjen rahoitus on turvattava.
Koneoppimismallit kehittyvät hurjaa tahtia, kuten myös muu teknologinen kehitys. Näiden käyttöönotossa ja kehityksessä Turku voi olla, ja on ollutkin edelläkävijä. Hyötyä on nähty sote-puolella, mutta myös muun muassa ruoantuotannon ja liikenteen kannalta. Parhaimmillaan uudet ratkaisut tarjoavat kustannustehokkaita vaihtoehtoja turvallisuudesta tinkimättä. Näiden asioiden tulee yhä enemmän olla esillä kunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa.
Korkeakoulut tuovat Turkuun paljon, ja kunnan on vetovoimasyistä niiden toimintaympäristöä edistettävä. Toisaalta tänne muuttaneet opiskelijat pitäisi saada myös pysymään täällä. Edistetään etenkin PK-yritysten ja työntekijöiden edellytyksiä pysyä kunnan asukkaina.