Janne Tiikkainen

Näen että kaiken mahdollistajana on vieremäläisten hyvinvointi. Hyvinvoivat vieremäläiset edesauttaa talouskasvua. Talouskasvua edesauttaa työssäkäyvät ja paljon vapaaehtoistoimintaa harrastavat vieremäläiset, molemmat tarvitsee hyvinvoivia vieremäläisiä.

Jotta meillä on hyvinvoivia vieremäläisiä, tarvitsemme hyvinvointipalveluita, joita kutsutaan myös lähipalveluiksi. Lähipalveluiden tilannehan tunnetusti on heikentynyt viime aikoina. Töitä tulee siis tehdä kovasti että palvelut pysyy.

Myös nämä muut teemani, koulu ja kulttuuri, tukee vahvasti vieremäläisten hyvinvointia.

Maaseudun elinvoimaisuus on iso osa vieremäläisten hyvinvointia. Harvassa asuttujen maaseutujen ihmisten elämää ei pidä tehdä entistä vaikeammiksi ja maanviljelijöiden tilannetta ei ole vara kiristää nykyisestä, vaikeaa on nykyäänkin.

Oppimispolku on erittäin tärkeää nuoren tulevaisuuden kannalta. Kouluympäristön tulee olla mahdollisimman viihtyisä ja tulee olla oppimisrauha kaikilla, jotta luomme nuorelle parhaat mahdolliset edellytykset tulevaisuuteen.

Nuorten yksilölliseen opetukseen tulee olla työkaluja, että nuorilla pysyy into koulua kohtaan. Jos nuori kokee epäinhimillisen vaikeiksi opetuksen asiat, tämä voi johtaa moniin henkilökohtaisiinkin ongelmiin. Yleensä erityistä tukea vaativilla nuorilla on monta muuta vahvuutta, joiden toteuttamiseen heille tulee antaa parhaat mahdolliset työkalut ja mahdollisuus päästä hyödyntämään heidän kykyjänsä.

Kouluasiat koskettavat sen vuoksikin, koska sen vaikutuksesta on vahva omakohtainen kokemuskin. Kävin peruskoulun viidessä eri koulussa. Silloin kun kävin koulua rauhallisissa kyläkouluissa, niin olin kohtuullisen hyvä oppilas ja minulla oli hyvät arvosanat. Taas isommassa ja rauhattomammassa ympäristössä kuten yläkoululla koulunkäynti meini heikosti, keskiarvo oli noin 6 ja lähdin monenlaisiin hölmöilyihin mukaan. Nuorena mieli on monesti hyvin herkkä. Kiitokset Vieremän lukiolle kun ottivat kuitenkin lukioon noinkin heikolla keskiarvolla. Vieremän lukiossa oppimisympäristö oli hyvä ja minuakin tukeva. Nostin keskiarvoa kaksi numeroa siihen 8:n pintaan. Jouduin tekemään etenkin kielissä ison työn, että pääsin niissä lukion tasolle, molemmat kielet taisivat olla 5:n luokkaa. Kärsin edelleen tavallaan siitä etten käynyt kieliä kunnolla yläkoulussa, tämän vuoksi englantini ei eddelleenkään nähdäkseni ole kovin hyvää, nuorena kieltä olisi ollut helpompi opiskella, asiat olisivat jääneet paremmin päähän. Toki olen ollut ulkomailla töissä, eli jotenkin omalla kielitaidollanikin olen pärjännyt.

Kouluttautuessani ratkaisukeskeiseksi neuropsykiatriseksi valmentajaksi olen lukenut kirjoja nepsy-ihmisistä ja muutenkin kuullut neurokirjon kokemusasiantuntijoita muun muassa kouluttautuessani. Siellä oli monta esimerkkitapausta, joita on yritetty laittaa samaan muottiin muiden kanssa ja on ollut vaikeaa, mutta kun he ovat löytäneet oman, yksilöllisen polkunsa, heistä on kuoriutunut menestyjiä monelle alalle. Esimerkiksi ADHD voi olla iso voimavara, kun sen vain saa oikein näkyville eikä sitä häpeä vaan tuo sen voimavaran ylpeästi esille. Lukusuosituksena voisin mainita tässä Sari-Marika Durchmanin kirjan supervoimani ADHD, tässä hyviä esimerkkejä edellämainitsemistani asioista muun muassa koulunkäyntiin liittyen.

Kulttuurista moni ajattelee niin, että hyvä jos saadaan rahaa kulttuuriharrastuksiin, mutta jos jostain voi karsia niin se on kulttuuri. Kulttuuria ei siis pidetä tärkeänä asiana. Valtiovarainministerikin taisi puhua luksustuotteesta. Tämän vuoksi halusin näihin kuntavaaleihin kulttuurin omaksi teemakseen, kertoakseni omin sanoin miksi kulttuuri on tärkeää.

Ensinnäkin näen, että kulttuuriharrastusten ja seuratoimintojen vuoksi Vieremällä on hyväkuntoisia ja paljon hyvää tekeviä eläkeläisiä. Nykyään yli 65-vuotiaat ovat usein niin hyväkuntoisia että voisivat hyvin olla töissäkin, ja he ovat erittäin tärkeä voimavara useissa järjestöissä ja mahdollistavat omalla tärkeällä vapaaehtoistyöllä järjestöjen toiminnan. Eri kulttuurijärjestöt tekevät myös paljon hankintoja paikallisista yrityksistä. Esimerkiksi nuorisoseurat joissa toimin hankkivat elintarvikkeita paikallisista kaupoista tapahtumiin ja palkintoja paikallisesta liikkeestä. Näin ollen järjestöt ja seurat merkittävällä tavalla tukevat vieremäläisten hyvinvointia.

Jos otetaan esimerkkinä teatteri tähän, niin teatterista tulevat tuotot käytetään myös monien yritysten tukemiseen ja teatteri esimerkiksi voi tuottojen avulla palkata ihmisiä kuten ohjaajan. Kulttuurilla on myös työllistävä vaikutus siis. Olen näytellyt kymmenissä teattereissa ja myös Vieremällä. Täytyy sanoa, että näyttelijän näkökulmasta teatteriprojekti antaa todella paljon, teatterissa tutustuu uusiin ihmisiin ja teatteri tuottaa kokemuksia jotka muistaa loppuelämänsä. Siinäkin on jotain hienoa, että kaikki lapsista eläkeläisiin näyttelevät ja tekevät yhteistyötä rinta rinnan. Teatterin kautta tuleva sosiaalinen kokemus on myös mieletön. Teatterissa mukana oleminen on omalta osaltani lisännyt hyvinvointiani, koen että teatterista ja muista kulttuuriharrastukistani saamani kokemukset ovat vaikuttaneet omaan hyvinvointiini merkittävästi. Hyvinvointia on myös se, että tutustuu uusiin ihmisiin.

Toivottavasti onnistuin tässä hiukan avaamaan omien kokemusteni kautta kulttuurin tärkeyttä. Kulttuurin tukeminen ehdottomasti lisää vieremäläisten hyvinvointia ja kulttuuriin satsaaminen näkyy positiivisena asiana myös ihan taloudellisestikin.