Olen 41-vuotias, Kuopion ja Lillehammerin kautta takaisin Ylivieskaan asettunut paluumuuttaja. Asumme mieheni ja neljän 6–14 -vuotiaiden lastemme ja isäni kanssa Kantokylällä. Harrastan kotona touhuamista perheen kanssa, lasten kuljettamista musiikki- ja liikuntaharrastuksiin, kuntosaliharjoittelua, uintia, pesäpalloa, äänikirjoja ja neulomista.
Toimin sairaala-apteekkarin virassa Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten keskussairaalassa. Vastuulleni kuuluu Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen lääkehuolto. Käytännössä työpäiväni täyttyvät talous- ja henkilöstöasioista sekä kehitys- ja yhteistyöstä. Siis hyvin samankaltaisista asioista kuin luottamustoimien puolella.
Vaikuttaminen on elämäntapani. Päättäjänä olen yhteistyökykyinen, vakavasti työhön suhtautuva, mutta en tosikko, sekä kykenen päätöksentekoon myös vaikeiden asioiden kohdalla.
Toimin toista kautta Ylivieskan kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa. Alkukaudesta olin peruspalvelukuntayhtymä Kallion hallituksen puheenjohtajana ja sittemmin Pohteen puolella varavaltuutettuna. Olen työllisyyslautakunnan jäsen sekä hallituksen edustajana jätelautakunnassa ja tarvittaessa ympäristölautakunnassa ja Vesikolmion hallituksessa.
Kunnallisten luottamustoimien ulkopuolelta mainittakoon Apteekkien eläkekassan hallituksen varajäsenyys ja LähiTapiola Pohjoisen hallintoneuvoston jäsenyys. Vaikuttamisen juureni löytyvät Farmasialiiton puolelta. Järjestötoiminnassa olen viime aikoina vastannut Keskustan Ylivieskan kuntayhdistyksen viestinnästä ja kotikylälläni olen hallituksen varajäsen.
Vaaliteemat
Talouden tasapainoittamista on jatkettava
Kulunut kausi on ollut talouden sopeuttamisen suhteen raskas, mutta tuloksellinen. Näitä toimia on jatkettava, jotta emme joudu valtion ohjaukseen.
Kouluverkkopäätöksissä opetuksen turvaaminen on seiniä tärkeämpää
Oppilaiden määrä on vähenemässä 575 vuoteen 2031 mennessä. Muutos on valtavan suuri ja se tarkoittaa sitä, että joudumme luopumaan useasta koulukiinteistöstä. Päätökset ovat vaikeita, mutta ne on tehtävä myös taloudelliset näkökulmat huomioiden. Mikäli viivyttelemme päätöksenteossa ja sopeutustoimissa, joudumme säästämään varsinaisesta opetuksesta. Sivistystoimi on n. 60 % koko kaupungin bruttomenoista, joten on epärealistista ajatella, että koulut voitaisiin säilyttää ilman vaikutuksia opetukseen.
Kasvu jatkuu investoimalla
Liikuntakeskushanke on suunniteltava huolellisesti, jotta mittakaava vastaa todellisia tarpeita ja vastaa talouden resursseja. Vuosittainen investointikatto on keskimäärin 6 miljoonaa euroa. Investoinnit jäädyttämällä emme pelastaisi kuntataloutta – päinvastoin.
